Jazz is not dead, it just smells funny...

No huoh...tästä on tulossa pitkä ja rönsyilevä postaus...on asiaa torstaisista jazzeista, DBTL:sta, karppauksesta, vatsasta ja vähän menkoistakin...Mikäs tässä kirjoitellessa, sillä nukkumaankaan ei pysty, naapurissa on nimittäin äänestä päätellen aika kosteat pirskeet...

Katsos vaan, tämä siirtyy taas näköjään lauantain postaukseksi kun kello on jo taas yli puolenyön, mutta ajatuksissani nyt on vasta perjantai.

Eilen oltiin tosiaan siellä Jazzeilla kuuntelemassa Gunhild Carling family bandiä Ruotsalaisella Klubilla. Aivan mahtava päivä kokonaisuudessaan. Sään ollessa nyt lämpimämpi, oli ihanaa istuskella jazz-kadun Sangria-terassilla, kuunnella ranskalaista musiikkia, katsella ihmisiä ja juoda tietysti sangriaa. Siitä sitten siirryttiin Klubille. Olimme sen verran hyvissä ajoin paikalla, että saatiin tosi hyvät paikat ja syötiin maukas ateria suussasulavine jälkkäreineen ja viineineen! Sinä iltana ei laskettu ;) Tarjoilijalta kävi ilmi, että netissä TODELLAKIN oli ollut virhe ja loppupeleissä emme olleet ainoat ihmiset, jotka olivat hämmästyneinä odottaneet kuulevansa Carlingeja keskiviikkona!

Minä en ollut kyseistä bändiä koskaan ennen kuullut livenä, mutta vanhempani ovat useasti heitä olleet eri paikoissa kuuntelemassa ja olen kuullut kehuja. Ja kaiken kehun arvoisia he olivatkin! Kyseessä siis perhekokoonpano, on isää, äitiä, sisaruksia, siskonmiehiä ja lastenlapsia, jotka kaikki soittavat. Porukka oli kuin Trappin perhe kun he astelivat lavan taakse ennen konsertin alkua! Ja mikä ihana välitön tunnelma heidän välillään olikaan!

Kotiin päästiin neljän jälkeen aamuyöllä...huh, oli aika tuskaa kotimatka, kun sekä kuskia että matkustajia väsytti kovasti. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Hieman vielä jossain vaiheessa iltaa haaveilin, että olisin nyt seuraavanakin päivänä lähtenyt vielä Kirjurinluodolle katsomaan Ricky Martinia ja muita lattaribändejä, mutta silloin aamuyön väsyneinä hetkinä oli aika selvää, että laitoin säleverhot tiukasti kiinni ja puhelimen äänettömäksi ja nukuin...yhteentoista! Aamun sateinen sää ratkaisi loppuviimein kaiken...Jäin kotiin.

Tähän väliin nyt tuokiokuvia jazzeilta...

Matkalla taas evästeltiin...kermakahvia ja 86% suklaata

Hauska

...eikä yhtään tehnyt mieli ;)

Mä oon nyt niin koukussa kuvaamiseen

Mmmm...sangriaa lämpimänä kesäpäivänä

Falafelpyöryköitä ja kasvis couscous

Tiramisu

Hei aivan loistavaa punkkua!

Aamulla herätessä oli vähän kurja olo vatsassa...Se nyt on selvää että kaikki se istuminen autossa ja konsertissa eilen, ei tehnyt mitenkään erityisen hyvää vatsalle. Heitin verkkarit jalkaan ja painuin lenkille. Oli kiva huomata, että jaksoin taas piirun verran enemmän juosta kertamatkana kuin tiistaina. Kyllä tästä taas lenkkinä tais tulla se sama viitisen kilometriä, ehkä vähän till. Kotimatkalla kävin kaupan kautta hakemassa kermaa ja kurkkua. Kyllä mä nyt aattelin, että palautan pienissämäärin niitä pannassa olleita ruoka-aineita takaisin...eihän mulle jäänyt oikein mitään jäljelle.

Kello oli palattuani taas jo vaikka mitä, joten en nyt alkanut mitään aamiaista väkertämään, vaan tein itselleni pikaisen kinkku-mozzarellasalaatin ja keitin kupin kahvia kermalla ja kookosöljyllä. 

Mä en kyllä tajua...mulla on joteski kroppa nyt ihan sekaisin monella tapaa... 

Otetaan nyt esimerkiksi menkat. Mä oon jo vuosia syönyt Cerazette minipillereitä, joiden ansioista olen saanut viettää täysin menkkavapaata elämää. Aivan taivaallista! Jotain satunnaista tiputtelua on ollut muutamia kertoja, mutta se on liittynyt stressiin. Nyt kun toukokuussa tiukensin karppaukseni takaisin ruotuun, niin alkoi myös tiputtelu. Eikä se jäänyt ihan pieneksi, vaan pian alkoi tulla ihan kunnon vuotoa, sanoisin, ja täysin ilman säännönmukaisuutta. Voitte kuvitella että olen kironnut tätä asiaa! Kyllä oli tänäänkin outoa ostaa siteitä kaupasta! No joo, nyt siis vuodan taas ja olo on tosi turvonnut ja pinna selkeästi aika kireällä. Olen kyllä kuullut että karppaus kiihdyttää hormoonitoimintaa. Ärsyttää silti! Mummoalkkarit ovat siis palanneet vaatekaappiini stringien viereen. Sanottakoon nyt veilä, ennen kuin joku taas miettii, että eikö se nainen ole kuullut tamppooneista...niin tämä on niin epäsäännöllistä vuotoa runsaudeltaankin, että tamppoonit ei tähän tarkoitukseen nyt sovi, valitettavasti!

En tiedä johtuuko näistä menkoista, vatsasta vai mistä, mutta mulla on painokin noussut. Ei nyt määrällisesti todellakaan kauheasti, mutta enemmän kuin aikoihin ja sen oman psykologisen rajan yli. Mä nyt toivon että pikapuolin kaikki palautuisi uomiinsa...vatsa, syömiset, menkat ja paino.

Käväsin vielä myöhemmin iltapäivällä kaupungilla ystäväni kanssa. Ostin torilta rehuja, huomenna niistä jotain hyvää loihtimaan! Sitten haettiin lähestyvään DBTL:n lippuja. Ostimme yhdessä liput Sir Elwoodien keikalle kaupunginteatteriin. Niitä lippuja olikin myyty jo aika tavalla, joten hyvä että napattiin ennakkoon. Lisäksi mä ostin kaksi lippua Erinin keikalle (ja oli siellä joitain muitakin sooloja/duoja, en vaan nyt muista ketä) Linnateatteriin. Viime vuodesta viisastuneena tietää sanoa, että ne Linnateatterin jutut on ihan helmiä! Harmi vaan että isäntä, Jukka Takalo ei ole siellä kuin parina ensimmäisenä iltana.

Mulla oli muuten päällä taas se mun Pikku-Peppi liivimekko. ( Kuvia mekosta kesäkuun samannimisessä postauksessa) Se on kyllä niin kiva. Mahtaiskohan sitä raaskia vielä satsata ja ostaa sellainen punainen myös...

Jees, mutta huomenna aamulla varmaan lisää lenkkiä ja yleistä hyvänolon seurantaa ruokailujenkin suhteen. Taidan nyt jonkin aikaa ainakin aloittaa aamut kaurapuurolla, ihan niiden kuitujen takia.