Katselin tuossa kaihoten Absolutely white n laittamia ihania kuvia Kreikan Santorinilta. Pakko oli sen jälkeen kaivaa muistojen albumista omat nelisen vuotta sitten otetut kuvat Pargasta ja fiilistellä. Se oli mun ensimmäinen matka Kreikkaan ja rakastuin kyllä ihan ensisilmäyksellä raikkaan sinivalkoiseen värimaailmaan, suussasulavaan ruokaan ja tavallaan kauniiseen ränsistyneisyyteen. Parga oli ainakin silloin vielä paikkana myös melko autenttinen, ei mikään turistihelvetti. Santorini on ollut aina myös haaveissani, henkeäsalpaavien maisemiensa takia, mutta muuten olen ymmärtnyt että paikka on melko tylsä ja hiljainen...Siihen se on sitten tähän asti tyssännyt... (en kyllä mitään bilemestaa koskaan halajakaan, mutta sen verran saa olla tekemistä, jotta viikko kuluu leppoisasti) Varmasti vielä jonain päivänä tieni vie kuitenkin myös Santorinille, katsomaan kuvankauniita auringonlaskuja...
Välihuomautuksena vielä ennen kuvia...En ole pitkään aikaan näitä kuvia katsellut...ihan siitä syystä, että matka tuo mieleeni liikaa muistoja menneestä. Nyt oli hienoa huomata, että katsoin kuvia vähän niinkuin mitä tahansa muitakin. Näin sitä mennään eteenpäin ja vahvistutaan kaikista takapakeista huolimatta.
Mutta jokatapauksessa...tämä oli hieno reissu. Valitettavasti kamera vaan oli vielä vanha...
Tervetuloa lyhyelle nojatuolimatkalle Kreikkaan...
