maanantai 23. huhtikuuta 2012

Jotain suurta...

Tiedättekös...ylihuomenna keskiviikkona tapahtuu jotain...
...Jotain sellaista mistä en halua tässä kohtaa sanoa mitään muuta...
...mutta sen sanon, että pitäkää peukkuja mun puolesta...niin ja sen, että tämä nyt ei sitten liity mihinkään eksiin...

lauantai 21. huhtikuuta 2012

Ripsipidennykset

Olenkohan missään kohden aiemmin edes maininnut että olin ottamassa ripsienpidennykset?
...Se nyt oli sellainen melko äkillinen päähänpisto kun sain hyvän tarjouksen...

Kiinnostukseni pidennyksiä kohtaan alkoi oikeastaan alkuvuodesta, kun eräs työkaverini oli käynyt laitattamassa ripset. Hän ei arjessa meikkaa ja pidennykset saivat hänessä aikaan tosi suuren muutoksen. Silmät tulivat tosi hyvin esille ja näytti aivan siltä että hänellä olisi ripsiväriä.

Asia jäi kuitenkin mielessäni sellaiselle "Olisihan se kiva mutta.."-asteelle, kunnes viimeksi kampaajalla ollessani tuli juttua, että hän on palkannut tiloihinsa kynsien tekijän lisäksi nyt myös ripsien laittajan.
Koska ripsien laittaja oli ns.vastavalmistunut, oli hänellä harjoitteluajan taksa ja uudet ripset sai 65e:n hintaan normaalin yli 120e sijaan. Kampaajani kehui hänen tekevän siistiä ja huolellista jälkeä. Koska alennus oli noin tuntuva, oli se mielestäni jo kokeilemisen arvoinen joten varasin ajan itselleni.

Tästä on nyt puolitoista viikkoa aikaa ja olen vähän sekavissa mietteissä...tykätä vaiko ei...



Vika ei missään nimessä ole laittajassa. Hän todella teki huolellista työtä ja lopputulos oli siisti.
Reilu kolmisen tuntia koko toimituksessa meni aikaa ja oli aika jännä olo maata siinä pedillä silmät suljettuina, alaluomet teipattuina, jonkun "rämplätessä" sun silmien alueella... Ensin mulla räpsy silmät ihan kamalasti ja pelkäsinkin ettei koko jutusta tule mitään, mutta aika pian sain rentouduttua ja mulla oli siinä oikein rauhallinen ja luottavainen olo. Ripsienlaitto ei satu eikä tunnu oikein miltään, jos joku sitä miettii...
Jossain vaiheessa tosiaan itsekin kauhistelin hintaa, mutta tämän kokemuksen jälkeen ymmärrän täysin, ettei kyseessä ole mikään ihan halpa toimitus...Kyllä siinä nimittäin aikaa menee ja voin vaan kuvitella, ettei se ole laittajallekaan ihan piece of cake-juttu kun kuuman lampun loisteessa laittaa yhtä ripseä kerrallaan kiinni, epämukavassa työasennossa useampia tunteja kerrallaan.

No, mutta nyt ne sitten on silmissä...Niiden läsnäoloa ei laiton jälkeen enää tunne eikä mulla ainakaan tullut minkäänlaista ärsytystä. (Yön aikana silmät rähmii tavallista enemmän, mutta ei mitään tulehdusrähmää kuitenkaan.) Mukaani sain ripsiharjan jolla ripsiä pitäisi aamuin illoin harjata.
Se mikä minua vaivaa, on niiden hankaluus. Mä olen aina tottunut hankaamaan silmiä ja nyt se on luonnollisesti kiellettyä. Aika hyvin sen muistaa, viimeistään silloin kun käsi lähestyy silmää ja tuntee pidennysten kovuuden kättä vasten.
Ideahan on, ettei ripsiväriä tarvittaisi ja se on ihan fine, mutta kun mulla on lähes mahdotonta käyttää mitään muutakaan meikkiä kun ripset kaartuvat niin pitkinä luomen pälle, etten saa laitettua luomiväriä siististi. Rajauksen teko on ihan mahdotonta, ei vaan onnistu.
Lisäksi on sitten tuo pesu...
Silmämeikinpuhdistusaine ei saa olla öljypohjainen, muuten kaikki käy. Naamanpuhdistus on kuitenkin aikamoista piperrystä topsien ja vanulappujen kanssa...ja hangata ei saa. Muutenkin tuntuu inhottavalta kun vettä menee silmiin, suihkussa varsinkin, eikä sitä saa vaan pyyhkäistä kädellä pois.



Nyt viikon jälkeen nämä näyttävät joteskin luonnollisemmilta kuin alussa...ehkä liima karissut tai muutamia ripsiä tippunut. Hyvin niitä on edelleen jäljellä. Toisaalta tykkään näistä kovasti, mutta tosiaan mun arjessa ne on monessa mielessä hankalat. Mä en osaa vielä lainkaan sanoa, varaisinko huollon ensi kerralla kun menen taas kampaajalle. Mulla on nyt viikko aikaa päättää. Huolto pitäisi tehdä 3-4vkon välein.



Kahden vaiheilla tässä nyt keikutaan...

Kevät hiipii hiljaa...



Muutamia otoksia kuvankauniista Ruissalosta pääsiäisen aikaan...
















Kyllä se kevät sieltä puskee väkisin läpi, vaikka välillä tulee ykskaks yllättäen räntää vaakatasossa.

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Haasteita ja tunnustuksia



Olen saanut muutamia ihania haasteita ja tunnustuksia, joihin vasta nyt ehdin reagoida.


Haaveilua ja villalankaa-blogin Lauralta sain tunnustuksen

Tämän tunnustuksen ideana on saada huomiota blogeille joilla on alle 200 lukijaa. Ja sitten sääntöihin: 
1. Kiitä antajaa ja linkitä bloggaaja, joka antoi sen sinulle.

2. Valitse viisi suosikki blogiasi (joilla siis alle 200 lukijaa)ja kerro se heille jättämällä kommentti heidän blogiinsa.
3. Kopioi ja liitä palkinto blogiisi.
4. Toivo, että ihmiset joille lähetit palkinnon antavat sen eteenpäin heidän viidelle suosikki blogilleen!


Kiitos siis Lauralle!
Minä haluan antaa tunnustuksen seuraaville uusille tai uudehkoille mielenkiintoisille blogi-löydöilleni:


 Jokunen aika sitten sain myös tämän ihanan tunnustuksen Askartelin itte
blogista. Kiitos kaunis! Tunnustukseen kuului asioiden paljastaminen itsestä, mutta koska olin juuri niitä paljastellut, en nyt lähtenyt uusia kirjoittamaan. 
sain jo kauan sitten hyvän mielen haasteen, jossa tuli listata kymmenen asiaa jotka saa hyvälle mielelle. (hah, näin se haaste minun mielestäni meni...)
Satunnaisessa järjestyksessä ja sen ajan puutteen vuoksi aika suppeasti esiteltynä...
1. Perhe
2. Ystävät
3. Käsityöt ja kaikki uuden luominen, sekä niissä onnistuminen
4. musiikki...akustiset keikat, latinorytmit, yksinäinen trubaduuri, tanssi
5. matkustelu
6. kesä ja aurinko
7. uudet tuttavuudet
8. toiselle hyvän mielen tuottaminen
9. se, että on perusasiat, kuten terveys ja talous kunnossa
10. ihanat yllätykset arjen keskellä 
Hyvän mielen haasteen saa kuka tahansa napata mukaansa!

Oikein hyvää mieltä jokaiselle ihanalle arjen sankarille!

sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Tuulahdus käsityömessuilta

Nyt vihdoin ja viimein viime viikonloppuna Turussa järjestettyjen Käsityömessujen antia...
Aivan ihanat messut! Ensimmäistä kertaa pääsin itse paikalle ja yllätyinkin, miten paljon mukana oli käsityöläisiä myymässä omia tuotteitaan. Mukaan tarttui paljon ihania pikku juttuja...sitä pientä spesiaalia, mitä ei ole tavaratalot pullollaan. That´s what I like! Ja kiitos vielä kotilaituri-blogiin pääsylipusta, oli kyllä mieluinen yllätys!

Aika vähän tuli otettua kuvia, sillä ensialkuun en oikein edes tiennyt onko se sopivaa ja sallittua...Tässä nyt kuitenkin jotain kuvia ja linkkejä, käykäähän kurkkimassa...

Mä oon niin ihastunut nyt näihin pöllöihin

näitä ja muuta ihanaa Johanna K. Designilta

 Seuraava puoti ja sen iloinen "emäntä" erottuivat harmaasta massasta ja saivat hilpeälle mielelle. Voi katsokaa miten ihania herkkuja! Valikoimasta löytyi kyllä varmasti jokaisen lempikarkki ja jos mulla olisi edelleen reiät korvissa, niin takuuvarmasti niistä roikkuisi nyt vaaleanpunavalkoiset vaahtokarkkitatit :)

Lisää herkkuja verkkokaupasta




 Tunnettuna sydän-friikkinä löysin aivan ihanan puodin, josta mukaan tarttui tällä kertaa muutama savesta tehty rintaneula, sekä taulu, mikä tosin vielä odottaa vasaraa ja naulaa...paikka sille on jo mietittynä.


Johanna Kähkösen taidetta Savilla-puodissa                              







 

Seuraavaksi törmäsin mielestäni aika mielettömään keksintöön...Lumipalloihin! Nämä olivat sellaisia valkoisia lumipallon näköisiä stressileluja ja kun niitä puristeli, niin tuli ihan sellainen fiilis kuin lapsena tumput kädessä olisi lumipalloa käsissään pyörittänyt. Nämä jopa pitivät sen narskahdusäänen! Ostin yhden itselleni ja toisen odottamaan joulua... -hyvä lahjavinkki rakkaille ystäville englantiin :)





Kotilaiturilla taas oli ihania rouheita, maanläheisiä käsitöitä pienemmistä trikookudekoreista ihaniin uniikkeihin mattoihin. Yksi ehdottomista suosikeistani oli kuvassa vasemmalla näkyvät, vanhoista räsymatoista tehtaillut säkkituolit, joilla jokaisella oli oma nimi :)
 
Kotilaiturin sisustusjuttuja

 Mä en ole koskaan ollut mikään pipoihminen...Ihanista trikoopipoista kyllä tykkään ja jossain vaiheessa netistä muutaman tilasinkin...hah, ja kauppasin sitten eteenpäin, kun totesin näyttäväni ihan kundilta. Oh well, nyt messuilla osui silmääni ihana velour pöllöpipo...3-4 -vuotiaille...ei 34-vuotiaille :D hahaha, päähän se meni ja se oli pakko saada...Ja kun pipon alta jäi muutama hiustupsukin pilkottamaan, niin lopputulos ei ollut kovin miesmäinen :) Musta tuli kertaheitolla nyt ihan pipofriikki...ja niistä aikaisemmista ostoksista oli itselle jäänyt vielä trikoinen beige monsteripipo, se on kanssa aika kiva ja vähän kevyempi versio tästä.


ihania lastenvaatteita ja pipoja löytyy lisää täältä

Lisäksi löysin vielä aivan mielettömän ihanat ja persoonalliset säärystimet CO4 Luomus Oy:ltä...ihan mun näköiset. Niistä ei omaa kuvaa, mutta kurkatkaahan täältä Nilkkaimet.

Ihanat messut siis ja muutenkin se oli kerrassaan mahtava viikonloppu! Kiitos siis rakkaalle ystävälleni hyvästä seurasta.