torstai 14. heinäkuuta 2011

Välihuomautuksia...


Tässä laiskaa aamua viettäessä piti tulla tänne huutelemaan muutama enemmän ja vähemmän tärkeä asia...


Ensinnäkin... UUSIA LUKIJOITA, jei :) Tervetuloa vaan Lila ja Jii Koo! Niin ja tietysti Maria jo hetken olleena, sinähän kuulut jo melkein kalustoon :) Lämmittää kovasti sydäntä tuo virallisen lukijakunnan laajeneminen. Olenkin itsekseni nimittäin ihmetellyt, että kovasti tuntuu käyvän ihmisiä lukemassa sivujani, mutta aniharva sanoo mitään, saati ilmoittautuu julkisesti lukijaksi...Se tuntuu oikeastaan aika kurjalta.
Pienoinen kiitoshalaus täältä siis kaikille teille "julkkiksille"!


Laittaisinko väliin vähän kurjia uutisia...sit vois taas lopettaa niihin hyviin...


No joo...vatsa...edelleen jumittava vatsa...Tässä kohtaa suosittelen että kaikki heikkohermoiset hyppäävät suosiolla seuraavaan kappaleeseen...seuraa arkaluontoisia paljastuksia...
Järki sanoi eilen illalla, että nyt on otettava järeämmät keinot käyttöön, sillä vatsa ei ole ollut normaali moneen päivään...ei tämä tilanne pyhällä hengellä parane.

Mulla oli siitä karppausalun ummetuksesta jäljellä vielä sellaisia Puresennid Ex-Lax tabletteja, joita otetaan 2-4kpl illalla ja aamulla pitäs sitten vatsan toimia. Ei ne kyllä silloin viimeksikään toimineet, mutta ajattelin kokeilla kun ei tilannekaan vaikuta sentään ihan niin pahalta kuin silloin. Otin siis illalla neljä tablettia.Vatsa alkoi heti möyrimään, mutta viiden jälkeen herätessä ei ollut mitään viitteitä odotetusta tuloksesta. Uhmasin kohtaloa ottamalla vielä kunnon annoksen Levolacia ja menin takaisin sänkyyn. Kahden tunnin päästä oli olo aika tuskainen ja epämiellyttävä kun vatsa heittää kuperkeikkaa, mutta mitään ei tule ulos. 

Enää ei sitten ollut muuta vaihtoehtoa kun...niin...juuri se ikävin...pienoisperäruiske. Mun oli pakko soittaa isäni käymään apteekissa puolestani, sillä mulla oli jo valmiiksi sisuksissa sellaiset laksatiivit, että äkillisen rusahtamisen riski oli liian suuri uhmattavaksi. 
No...en kiduta yksityiskohdilla, mutta mulla on valitettavasti sellainen tuntu, ettei se tyhjentynyt vielä kokonaan, mutta auttoi kuitenkin hiukan. Ajattelin että jatkan Vi-Siblin-kuituvalmisteen ja levolacin ylläpitoannoksen syömistä päivittäin ainakin jonkin aikaa ja katson miten tilanne kehittyy.


Nyt en välittänyt hiilareista tuon taivaallista vaan keitin itselleni lautasellisen kaurapuuroa marjoilla aamupalaksi. Kahvin tilalla lasillinen piimää. Tänään hellitään vatsaa.



Laiskottelen tässä vielä tovin...kirjoittaen, lueskellen ja kuunnellen Carolina Wallin Perezin levyä...sain sen poltettuna itselle....ihana, niin ihana!

Sitten vielä siihen viimeiseen mukavaan uutiseen.
Mulle on jo jonkun aikaa tullut s.postiin CityDeal-tarjouksia ja monta kertaa olen meinannut johonkin tarjoukseen tarttua, mutta viime hetkellä kuitenkin päättänyt olla ostamatta mitään. 
Eilen aamulla kuitenkin silmääni ostui tarjous, jossa Raision kauppakeskus Myllyn Inglotissa tunnin henkilökohtainen meikkiopastus vain 15e ja lisäksi saa silloin kaikista tuotteista 10% alennuksen. Opastuksen oikea hinta taisi olla joku 60e paikkeilla. Aika hyvä diili siis, eikö? Mulla on oma tapani meikata ja uskaltaisin väittää taidon olevan jollaintapaa ihan hyppysissäkin, mutta aina jokunen lisävinkki on tarpeen.  

Lähinnä toivon, että saisin vinkkiä kevyestä, mutta korostavasta arkimeikistä ja vaikka muutamia uusia sävyjä tähän hiusväriin sopivaksi. 
Oma hiusvärini on nimittäin mitäänsanomattoman ruskea...ja olen ihan varhaisteinistä asti värjännyt hiuksia. Ne ovat aina olleet voimakkaan punaiset. Viime vuoden vappuna kuitenkin kampaajani sai minut ylipuhuttua kokeilemaan jotain täysin uutta -eli blondia! Yksi parhaista kokeiluista, täytyy myöntää!  
Olen viihtynyt uudessa lookissani ihan alusta asti, mutta koska muutos oli niin radikaali, tarkoitti se myös meikin ja vaatteiden muuttamista. Punapäänä käytin voimakasta silmämeikkiä. Nyt blondina huomaa, että vähempi on parempi.


Nyt siis pitäisi varata aikaa Inglottiin. Kaverinikin osti itselleen samaisen diilin. Voidaan pitää naisten hemmottelupäivä :)

Näihin kuviin, näihin tunnelmiin...muutaman tunnin päästä lähdetään takaisin jazzeilla...kivaa!


6 kommenttia:

  1. Toivottavasti vatsasi on taas pian kunnossa! Kurjaa tuollainen:(
    Minä täältä vinkkejä kalastelen ruokailuun, kunhan loma on ohi niin pääsen minäkin aloittelemaan rytinällä vähähiilarista ruokavaliota:)

    VastaaPoista
  2. Hyvä päätös Lila! Kävin sun sivuille laittamassa vähän kirjavinkkiä. Tsemppiä aloitukseen ja kiva kun kävit lukemassa! Tämä ummetus saattaa vaivata usein myös karppauksen aloittamisen ensimetreillä, joten haet sitten vaan täältä vinkkiä jos niin huono tuuri käy ;)

    VastaaPoista
  3. Anteeks nyt vaan mutta...

    "Mun oli pakko soittaa isäni käymään apteekissa puolestani, sillä mulla oli jo valmiiksi sisuksissa sellaiset laksatiivit, että äkillisen rusahtamisen riski oli liian suuri uhmattavaksi."

    Mä NAUROIN niin paljon, että meinasin tippua tuolilta. Ja vielä töissä. Huh. :D

    Mutta ei tietenkään ole naurun asia. Sulla on varmasti ihan hirvee olla sen vatsan kanssa. Minä jos kuka tiedän, koska olen kärsinyt ihan kamalista vatsavaivoista melkein koko ikäni. Ajattele, olin 11-vuotias, kun tulin yhtäkkiä niin kipeeksi, että mut piti sairaalaan kiikuttaa. En voinut olla paikoillani, koski rintaan todella kovaa vihlomalla ja itkin vaan siitä tuskasta. Kaikenmaailman sydänfilmit ja kuvaukset siinä käytiin läpi, eikä mitään löytynyt. Kunnes joku lekuri keksi antaa mulle vatsalääkettä sappivaivoihin. Ja sitä se sitten oli.

    Myöhemmin on tullut kaikenlaisia muitakin vatsajuttuja ja yhteen aikaan piti aina kantaa kauheeta lääkevarastoo laukussa, jos sattuu vatsa yhtäkkiä prakaamaan.

    Nyt tän VHH-homman jälkeen ei ole ollut mitään. Vatsa on niinkun öljytty. Ja niinhän se taitaa ollakin, voilla ja avokadoöljyllä. :D

    Mullakin oli ennen kirkkaanpunanen tukka, monta vuotta (sitä ennen aina musta). Nyt olen kai neljä kuukautta ollu blondi. Ja tykkään. Mun pukeutumistyyli on useimmiten vähän gootahtava, eikä hiustenväri mun mielestä ole vaikuttanut pukeutumiseen. Joskus tosin tuntuu, että vaalea on kauhean valju väri ja saa mut näyttämään liian normaalilta. :D

    VastaaPoista
  4. Niin joo, unohtui vielä kiitellä tervetulotoivotuksista. :)

    VastaaPoista
  5. Minäkin ilmottaudun lukijakuntaan :) Toivottavasti vatsasi alkaisi pian toimia normaalisti, tuo puuro-aamiainen näyttää todellä hyvältä! Itsekin aloitan lähes aina päiväni lautasellisella kaurapuuroa ja marjoilla (joko tuoreilla, pakastetuilla tai kuivatulla jauheella) sekä tietenkin kahvilla.

    VastaaPoista
  6. Maria: Hah, kiva jos mun vatsavaivat jaksaa viihdyttää, hahahah :D Kyllä kuulostaa että tiedät itsekin mistä puhut, sullakin paljon kurjia kokemuksia aiheesta. Mutta hyvä kun olet huomannut ruokavaliomuutoksen auttavan tässäkin asiassa :)

    Marika: Joo, taidan minäkin siirtyä toviksi takaisin puuroaamiaiseen, vaikka se vähän nykyisiä periaatteitani vastaan sotiikin...vähän kuitua vatsalle :)

    VastaaPoista

Mukavaa kun pistäydyit kommetoimassa. Kiitos jo etukäteen ja tulehan toistekin!