maanantai 16. heinäkuuta 2012

LOMA...Mikä ihana tekosyy...

...rip, rap, rip, rap...
sade rummuttaa ikkunalautoihin...vastakeitetty kahvi tuoksuu...raukean ihana olo hyvin nukutun yön jälkeen. Herätessä kello oli juuri niin paljon, että pääkallopaikalla on valta vaihtumassa...
Mun loma on virallisesti juuri alkanut!


Ensi töikseni rakkaat ihmiset, minä kaadan suuren mukillisen kahvia ja annan aikaani teille...Sitä kuuluisaa Omaa aikaa ei ole viimeisten viikkojen aikana ollut nimeksikään, joten niin blogi, kuin "muutama" muukin asia on päässyt ihan retuperälle. Mutta ei hätää, asioihin on tuleva muutos, Starting from NOW! Kirjoittamisen into on kova ja mielessä vilisee monta asiaa mistä postata...menneitä ja tulevia. On konsertteja, ostosjuttuja, liikuntaa (haha...se on sit vaan sitä tulevaa!...mikä alkaa varmaan huomenna ku tänään sataa...Ai niin, eikä se huomennakaan ala, ku mulla on aamulla kampaaja...No, mut kyllä se vielä alkaa!) ...matkustelujuttujakin on näköpiirissä...ja ruokaa ja omassa itsessään kasvamista ja kaikkea...Paljon paljon tulossa kunhan vaan alkuun päästään. Niin ja hei...pienenä sovitteluna ja vilpittömänä pahoitteluna mä olen rakkaat murulaiset hieman suunnitellut ARVONTAA. Laitan sen pystyyn jo tänään, jahka saan päivän muita askareita ensin vähän alta pois. Sitäpaitsi, se ansaitsee taas ihan oman blogitilansa, eikä jotain kämäistä kulmaa kauheen vuodatustekstin lopussa. Elikkäs, watch this space!

Kuluneesta parista kuukaudesta pakko sanoa muutama sana...Niin tekis mieli sanoa muutama tuhat sanaa, mutta saamari kun ei täällä ihan kaikesta sentään voi avautua. Koitetaan siis lähestyä aihetta kierrellen, kaarrellen ja kaikki ojanpohjat koluten...
Mä olen tehnyt työrintamalla omasta näkökulmastani aikamoisen projektin joka omalta osaltani on nyt päässyt päätökseen. Alkuvalmistelut aivan tyhjästä ja täysin vailla aikaisempaa kokemusta olivat haaste jo sinäänsä. Ja kun homma oli saatava edistymään oman työn ohella, niin se jos mikä tuotti haastetta...päivässä ei aina ollut tarpeeksi tunteja. Suunnittelu- ja valmisteluvaiheesta siirryttiin sitten toimintaan...Oli jännää katsoa, miten omat suunnitelmat toimivat käytännössä. Kovan paineen alla olen ollut, monia uusia taitoja oppinut, ihmisten välisiä juttuja on tullut ratkottua ja löydetty niitäkin juttuja mitkä huomaa itsellä hankaavan vastakarvaan. Kaikki myrskyt on pyritty ennakoimaan, ihan siinä täysin onnistumatta, mutta vauriot on korjattu mallikkaasti :)
Stressi alkoi kolmisen viikkoa sitten olla niin suuri, että aloin taas oireilemaan jos jollain tavoin. En pystynyt nukkumaan...monta yötä putkeen meni kolmen tunnin katkonaisilla unilla, aamuiset vatsakrampit ja päänsäryt alkoivat olla ihan arkipäivää ja olo oli kovasti itkuinen. Mutta nyt, mä voin pää pystyssä sanoa selvinneeni tähänastisen urani varmaan suurimmasta haasteesta. Mä onnistuin!

Joo mutta kuulkaas...Mun suunnitelmissa olisi nyt hypätä suihkuun ja sadettakin uhmaten lähteä käymään kaupungilla hakemassa torilta tuoreita vihanneksia. Arvatkaa vaan kuinka hartaasti olen tätä pientä yleellisyyttä odottanut...kun ei ole ollut aikaa muuta kuin pikavauhtia viipottaa läheisen K-kaupan väsyneen vihannesosaston läpi...
Mutta myöhemmin...lisää postauksia..lisää lomasuunnitelmia...niin ja, ensin tottakai -SE ARVONTA!

...So Glad to be Back...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mukavaa kun pistäydyit kommetoimassa. Kiitos jo etukäteen ja tulehan toistekin!