Pearls, Pearls, Pearls...

Mä eksyin tänään helmimaahan...pitkästä aikaa...pitkäksi aikaa...

Aika vaarallista tuo...Nimittäin ilta lähestyy, pyykit pesemättä, ruoka laittamatta, ympärillä luova kaaos!


Alunperin tutustuin korujen tekoon pari vuotta sitten aika sattumalta. Käsityö-ystäväni kanssa marssittiin askartelukauppaan ja sanottiin että jos haluttais tehdä koruja niin mitä me tarvitaan...
Sukulaiselta lainautu vanhat pihdit, kaupasta pakolliset materiaalit ja hieman helmiä...Niillä lähdettiin innokkaasti kotiin kokeilemaan.

Se oli rakkautta ensi silmäyksellä! Mä hurahdin helmiin ihan totaalisesti...Alussa oli jopa muuten niin kiireisissä aamuissakin hetki aikaa tehdä koruja...ja kotiin oli töistä kova hoppu! Aika pian uuden harrastukseni jälkeen kariutui suht pitkä parisuhde...Vaikeita aikoja silloin elettiin...Helmet toivat tarvittavaa terapiaa...Myöhemmin olen monasti ajatellut että joku suojelusenkeli tai kohtalon oikku ohjasi mut tämän harrastuksen pariin juuri oikealla hetkellä, sillä sen tuomaa lohtua ja voimaa todella tarvittiin monta kertaa myöhemminkin!

Helmivalikoimani on parissa vuodessa kasvanut kattaviin mittasuhteisiin. Nykyään niitä tulee tilattua netistä. Suosikkisivustojani on mm. www.villihelmi.fi ja www.helmiq.fi. Olen onnistunut myymäänkin ihan mukavasti tekemiäni koruja tutuille ja tuttujen tutuille. Onpa niillä rahoilla yksi etelänmatkakin tullut tehtyä. Tosin kyllä minä materiaaleihinkin saan aina sievoiset summat uppoamaan...se on kun irtokarkkikaupassa olisi...- vähän tuota, vähän tuota...pikkuisen noita...hei, TUO on saatava....Ja sitten HUPS...aiottua suurempi tilaus...Kuka maksaa??? :D

Jokunen aika sitten päätin vihdoin satsata kunnon työpöytään ja laatikostoon ja työvaloon, vaikkei ne nyt niin täydellisesti olohuoneen sisustukseen sopineetkaan. Kyllästyin nimittäin siihen, että keittiön pöytäni ei oikein koskaan ajanut sille tarkoitettua tehtävää, vaan se oli aina helmien peitossa...Sitten kun tuli ruokavieraita, oli aina hirvittävä roudaaminen että sai kamat kaappiin...Ja uuden inspiraation syttyessä oli ensin aloitettava siitä, että raahas ne kaikki taas koloistaan. Nyt niille on paikka, eikä haittaa vaikka se pöytä vähän sekainen olisikin!

Korujen teko on tällä hetkellä aika kausiluontoista...inspiraation mukaan mennään ja se on jostain syystä ollut nyt joulun jälkeen aika kadoksissa. Jouluksi tuli kai tehtyä niin paljon, että paussi oli paikallaan. Nyt kuitenkin eräs työkaverini pyysi vihreää korua 20v tytölle. Aikaa kesäkuun loppuun.
Mä tiedän, että seuraavat viikonloput menevät kiireessä, joten päätin tänään houkutella sitä inspiraatiota esiin...Ja kyllähän se löytyi kun vaan alkoi hommiin...Aikaa siinä hurahti, mutta lopputuloksena yksinkertainen vihreä kaulakoru rannekorulla. Välillä kyllä tuskailin, kun tuntui että tekniikka oli hakusessa ja kuumuudesta turvonneet nakkisormet eivät olleet ihan omiaan tähän hommaan.

Toivottavasti tilaaja tykkää. Minä olen ainakin lopputulokseen tyytyväinen.
Sinäkin saat muodostaa oman mielipiteesi... 

Näistä haettiin inspiraatiota...

Tällainen kaulakoru syntyi

Rannekorussa olikin nakkisormille väkertämistä...

...kun kokosuhteet ovat nämä...

Valmista kuitenkin tuli...

Eli mitäs tykkäät?