Pieni helmeilyvimmakin ehti iskeä kesken juhannuksenvieton...
...Ja kaikki korujen tekijät tietävät, että kun se vimma iskee, on pakko toimia!...
Korujen tekemisessä on ihanaa se, että voi aina valmistaa persoonallisen korun joka vaatteeseen.
Mulla oli se värikäs HirveenKauheenIhana mekko Indiskasta...muutamaa eri sävyä vihreää...tummansinistä...turkoosia...Huh, ei mikään hempeilyä ja hentoja värejä rakastavan unelma :)
Mulle se oli haaste...
...Kaivoin arsenaalin esille ja heittäydyin fiilikseen...
Tuloksena kaulakoru ja kaksi rannekorua. Ensimmäisen rannekorun tehtyäni olin oksentaa...aivan kamala...jolleivat mekon värit sanelisi valintoja, en ikipäivänä olisi tehnyt tuollaista korua! Sitkeesti jatkoin kaulakoruun ja toiseen rannekoruun...lievästi samoilla fiiliksillä. Tästä johtuen ei tekeminenkään tuntunut ensimmäsitä kertaa koko helmeilyaikanani kivalta...
...Mutta hassua tässä oli se, että kun laitoin korut päälle mekon kanssa, ei tuotokseni tuntunutkaan yhtään niin pahalta. Tuskin näitä minkään muun vaatteen kanssa tulen koskaan käyttämään...joten heistä tuli nyt kirjaimellisesti yhden asun ihmeitä...Especially made for this outfit!
Ensiviikolla pitäisi ehtiä helmikauppaan metsästämään jotain aniliininpunaista...ja toivoa suurta luovuudenpuuskaa...Kummitytön rippijuhla on sunnuntaina ja kiva liittää lahjaan palanen itseni...Mitä nyt vähän tiukalla aikataululla liikenteessä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Mukavaa kun pistäydyit kommetoimassa. Kiitos jo etukäteen ja tulehan toistekin!