OMG vs OMT

eli Ooooou Maaaaai Gaaaaaad - Taas iski SelkäsärkyNiskajumiPerkeleenPäänsärky VAI Omt - Shall we do something about it?

Mulla on nyt äkäseen laskettuna viitisen vuotta ollut vaihtelevasti niska-hartia-selkäsärkyä, mikä noin kerran vuoteen iskee niin pahana, että siitä ollaan sitten pari viikkoa poissa duunista, pilleripöhnässä eka viikko ja toisella juostaan fyssarilla saamassa sähköä ja ultraa. Pikkuhiljaa pystytään hieromaan ja kivut alkavat helpottaa kunnes taas pamahtavat uudelleen. 

Tähän asti olen siis käynyt ihan klassisella fyssarilla. 
Sivukorvalla olen useaan otteeseen kuullut puhuttavan OMT-fysioterapiasta ja se on alkanut mua kiinnostaa. Nyt tässä loppusyksystä, kun mulla alko oleen parin viikon aikana lähes poikkeuksetta joka päivä migreenityyppistä päänsärkyä ja tunsin olevani jumissa, mä bongasin netistä yhden omt-fyssarin numeron ja varasin ajan. Nyt olen käynyt kaksi kertaa ja kolmas kerta on ihan kulman takana.

Mikään asiantuntija en itse ole, mutta sen olen ymmärtänyt ja nyt konkreettisesti huomannut, että OMT:ssä (ortopedinen manuaalinen terapia) ei pelkästään hoideta kipua, vaan paneudutaan yksilöllisesti siihen, mistä kivut syntyvät ja sitä kautta saadaan pitkäaikaisempia tuloksia. Kauheen järkevältä kuulostaa, eikö? Ja vaikka tämä piirun verran kalliimpaa on, niin ajattelen sen niin että jos tosiaan tällä saadaan hoidettua ongelman syntyä ja esim.mun särkylääkkeiden syönti vähenee ja lopulta olo paranee, niin se on joka euron arvoista. Se vielä lisättäköön, että ei ne mitään poppamiehiä ole, jotka taikovat ihme konstein kivut pois..pikemminkin päinvastoin...Tämä vaatii kärsivällisyyttä ja ennen kaikkea omaa aktiivisuutta kertojen välillä. Sieltä saa aina harjoitteita joita sitten oikeasti pitäs kotona tehdä.

Oli muuten aika mieleenpainuva ja erilainen kokemus tuo mun ensimmäinen kertani siellä. Sekä mun entinen fyssari että nyt tämä uusi ovat molemmat miehiä ja aikaisemmin se ei ole tuottanut mulle mitään ongelmia...Ajattelin tämän menevän silleen aika samoja ratoja (kun en todellakaan tiennyt mitä odottaa omt-käynniltä) eli parit peruskysymykset, paita pois ja lavitsalle, sit silleen Hier Hier , paita päälle, kiitos ja näkemiin. 
Well...tämä olikin sitten jotain ihan muuta...ensinnäkin, hän ei hieronut mua lainkaan. Kyseli tietysti ensin jonkun verran taustoja. Sitten paita pois ja peilin eteen tekemään erinäköisiä perusliikkeitä (tässä kohden mä tajusin et mulla on huonot rintsikat päällä ja keskittymiseni meni ensin siihen). Sitten lavitsalle istumaan ja pään nyökyttämistä ylös alas, jonka jälkeen fyssari kysy multa et kestänkö katsoa jos hän videokuvaa mua? Whaaaaat??? Öööö...joo, kai mun on kestettävä. No, liikkeet uusiksi ja ei kun katsomaan...Hän halusi mun huomaavan, miten mun leuka pysyy koko ajan aivan samassa linjassa, kuin hissi, mikä tarkoittaa sitä että teen kaiken työn yläniskani isoilla lihaksilla (mistä taas esim.johtuu mun päänsäryt) Mutta se mitä minä videolla ensin näin oli: HÄääärre Gyyyd mulla on AIVAN sairaan pahat vatsamakkarat!!!
Oli oikeasti aika hämmentävää siinä olla ja kekkaloida ja tämä johtui siis ainoastaan mun omista, päänsisäisistä jutuista. Fyssari oli täysin ammatillinen ja ammattilainen (ja oli sillä huumorintajuakin, onneksi!)
Mutta kyllä se tosiaan mulle kylmää kyytiä antoi ja löysi syitä kipuiluihin. Tällä hetkellä mä harjoittelen korjaamaan mun lapojen asentoa (ryhti aivan vinksalleen) ja siitä siirrytään jossain kohtaa sit hoitamaan noita niskoja. Odotan sitä, että oppisin itse tuntemaan milloin mun asento on väärä ja miltä se "oikea" tuntuu. Nyt olen peilin varassa ja tietysti hänen silloin ku olen vastaanotolla. 
Yllättävää oli myös se, että mä kun tulin ekan kerran jälkeen ulos ja olin kieltämättä aika skeptinen...maksoinko maltaita siitä että mua haukuttiin koko tunti kaikista maailman vioista..tunsin oloni niin toivottomaksi tapaukseksi...ja kun se ei edes hieronut...ja vähän vaan nostelin käsiäni ja kääntelin päätäni... Mutta...kuinkas sitten kävikään, mulla oli seuraavana päivänä NIIN kipeät lihakset...sellaiset lihakset, joita en edes tiennyt olevan olemassakaan! Ja koko ajan, enemmän ja enemmän, uskon tähän juttuun! ...eikä tokalla kerralla enää niin pahaa palautetta tullutkaan...

Punttis (kaikki yläkropalla tehtävät jutut) ja venyttelyt ovat tällä hetkellä pannassa yliliikkuvuuden ja ääriasentojen takia. Jossain kohtaa sitten, kun saadaan tuo lapojen asento korjattua. Pilateksesta tai joogasta olis kuulemma tulevaisuudessa myös hyötyä, mutta ei niitäkään nyt. En kuulemma edes pystyisi nyt tekemään suurinta osaa jooga-liikkeitä ja yksikin väärin tehty juttu vois romuttaa tän alun. Well, tehdään niinkuin kapteeni käskee.

Tämä fyssarini muuten sanoi mun olevan tyypillinen niska-hartia-tapaus. On kuulemma tehty tutkimus siitä, että 80% ihmisistä jotka käyvät tavallisella fyssarilla hierottavana, ongelmat tulevat vuoden päästä takaisin. Ja tuo kierto mulla tosiaan on ollut. Lisäksi hän sanoi, että itse asiassa se on kovin pieni prosentti (oisko ollut alta 20%) kenellä varsinaisesti on niska-hartiaseudun ongelmia...muilla (kuten minulla) ne ongelmat johtuvat aivan muusta.

Mitäs te muut, onkos kellään kokemusta omt:stä?

...Masentavaa...

Harmittaa ja mieli on ihan maassa...samaa harmaata, mitä näkyy katsoessa ulos ikkunasta...

Mä oon saigonilla...kaksi viikkoa...selän takia. Blaah!  

Vanha vamma, vaikka ehdin jo luulla että olen siitä päässyt, kun ei ole miltei 1,5 vuoteen mua kiusannut. Ei mulla siis (kai?) mitään rakenteellista vammaa ole, mutta selän lihakset ajoittain tulehtuu ja syntyy pahoja jumeja. Ne ei ihan kauheesti ennakkovaroituksia anna...joku aamu ei vaan nousta sängystä ja siinä sitä sitten ollaan.

Kyllähän mä reissussa sain vetää säännöllisesti relaksantteja ja tulehduskipistä. Huomasin, että selkä ei tykännyt noinkaan pitkästä lennosta ja parin tunnin bussimatkoista. Ja paikanpäällä huono sänky, tyyny ja se kaikki käveleminen otti rankasti eteenkin alaselkään. Luulin päässeeni pelkällä säikähdyksellä kun ei vaivat jatkuneet montaa päivää paluun jälkeen. Toisin kuitenkin kävi.

Lauantaina, kun olin näöntarkastuksessa ja ostamassa itselleni uudet silmälasit (jee jee, new look!), alkoi yllättäen pieni kolotus vasemmassa lavassa, josta se sitten sunnuntain aikana levisi molempiin lapoihin. Luulin silloin vielä selviäväni pelkällä soitolla lääkäriin, jotta saisin reseptillä lisää relaksantteja ja kipiksiä. Maanantaina herätessä kipu oli aika helvetillinen ja paheni jokaisesta liikkeestä. Oli aika mielenkiintoista koittaa suihkussa sheivata kainaloita sokkona, kun ei pää kääntynyt toivottuun suuntaan. Bussissa istuminen oli yhtä helvettiä. Sain onneksi melko pian ajan lääkärille.

Nyt siis pari tylsää viikkoa himassa. Nämä ensimmäiset päivät melko lailla vintti pimeenä vahvoista kipulääkkeistä ja relaksanteista, jotta tosiaan saadaan pahin kipu ja sen tuoma ylimääräinen jännitys pois. Huomenna meen fysioterapeutilleni näyttämään tilannetta...mikäli vanhat merkit pitää paikkansa, aloitetaan useammalla kerralla sähköä tai ultraa verenkierron vilkastuttamiseksi. Tulehtuneita lihaksiahan ei saa käsitellä. Toivottavasti ensi viikon lopulla jo päästäis vähän hieromaankin.

Huomenna samalla reissulla saan hakea myös mun uudet lasit, se vähän piristää synkkää mielialaa!

Tylsäksi käy aika jo nyt...kun ei oikein löydä hyvää asentoa ja kaikki mielekäs tekeminen (kutominen, lukeminen, korujen teko jne.) on nyt aikalailla pannassa "työskentelyasentojen" takia. Eikä sitä jaksakaan, kun nuo lääkkeet pistää ihan tokkuraiseksi

 ...Blaah blaah blaah,vali vali vali... anteeksi tämä tyhmä synkistely.