Norsun elämää vol.2

Pikainen tylsä nopea lääkehuuruinen postaus ilman valokuvia tulossa.
Ajattelin kirjoittaa uusimmat kuulumiset, kun tässä nyt ehkä vielä tovi menee ennen kuin pääsen mukavien asioiden äärelle, eli laittamaan mahtavia Kyproksen kuvia eetteriin kivojen tarinoiden kera.

Kävin tosiaan sitten lääkärissä. Oli pienoinen shokki huomata lauantai-aamuna että ulkona on kylmä, mutta mulla ei mene edes housut jalkaan, niin turvoksissa olen. Onneksi oli reissun jäljiltä likaiset Creamin löysät mamelookit olemassa...aivan sama missä kunnossa, mutta jalkaan ne oli heitettävä, kera lipokkaiden, sillä ne ovat edelleen ainoat jalkaan mahtuvat jalkineet.

Lääkäri oli oikein pätevä tapaus. Hän sanoi heti, että huonoa tuuria, mutta tässä on itse asiassa kaksi erillistä juttua nyt päällekäin: Polvi ja muu turvotus.

Polvessa minulla oli ns.siivoojan polvi jossa liika polvillaan olo on aiheuttant nestepussin ja tuo kuumuus tavallaan sitten löi kunnolla vaivan päälle. Kauhukseni hän sanoi joutuvansa punkteeraamaan sen. (hyihyihyihyiHYI) Siinä vaiheessa aloin jo suu vaahdossa puhumaan kaikenmaailman puudutusten puolesta. Hän kuitenkin lohdutti ja sanoi, että jos kestän verikokeen niin kestän tämänkin, sillä nestettä on vaan pinnassa. Hän oli oikeassa, ei se pahemmin tuntunut. Neste oli ehtinyt jo lokeroitumaan ja sieltä tuli ensin jonkun verran verta, mutta sitten alkoivat kirkkaat nesteet vuotamaan. Täytyy varautua siihen, että polvea joudutaan vielä muutamaan otteeseen tyhjentämään. Lisäksi sain siihen kortisoonipitoksen. Näiden toimenpiteiden takia en saa kahteen päivään liikkua juuri lainkaan ja jalkaa tulisi pitää koholla ja kylmähauteessa. Tämän takia olen nyt vanhempieni luona evakossa, sillä kuka minua kotona hoitaisi.

Ihon turvotus ei lääkärin mielestä johtunut "selluliitistä" mikä kuulemma on vaarallinen ihosairaus, vaan kyseessä oli lentokoneen matalapaineesta kovaan kuumuuteen siirtyminen, jolloin laskimoläpät ovat tuhoutuneet ja aiheuttaneet kovan turvotuksen. Lentosukilla tämä kaikki olisi voinut suurelta osin ainakin olla estettävissä, mutta kun ei kerran tiennyt taipumuksestaan, eikä siitäkään että siellä olisi NOIN kuuma. Anyway, sain nyt sitten nesteenpoistolääkettä jossa verenpainelääke samassa. Huh heijaa, kaksi pitäisi ottaa päivässä, mutta mun on varmaan pakko pitää se määrä yhdessä, kun näen ihan halluja, nukun ja palelen ku hullu. Tosi veikeä olo. Mutta sen voin hyvänä asiana sanoa, että kyllä kusi virtaa hyvät ihmiset. Ihan otsalohkosta asti tulee ja usein! Ei kyllä ole ihme, sillä järkytyksen koin myös siellä lääkärissä kun hän kysyi että tiedänkö suurinpiirtein oman painoni. Hän käsi käydä siinä puntarilla että katsottaisiin paljonko mulla on ylimääräistä nestettä kehossa.
...ööö...sitä oli saamari 6kg!!!!! ei ihme että mulla on sellainen ruma ja kamala olo. Tämä ei kuulemma tule lähtemään hetkessä edes pois, vaan pikkuhiljaa. No sehän sitten on vallan hienoa!
Kakkosen vahvuiset tukisukat hain myös heti lääkärin määräyksestä ja ne tulee nyt tässä jonkin aikaa olemaan osa elämääni. En tiedä mitä ajattelisin...oli se turvotuskin kaameen näköistä, mutta kuvitelkaas nyt sitten kauniit puuterinväriset polvisukat kaikkien vaatteiden alta vilkkuvaksi...EEEEEeeeeeeiiiiiiiii!
Aikamoisia sirkustemppuja sain aamulla harrastaa kun niitä jalkaani jenkasin...ai jumantsuikka miten olivat kireet! Mutta pakko positiivisena asiana sanoa, miten hyvä tunne on, kun ne puristavat jalkoja kasaan. Tästä lähin joudun aina lentäessä käyttämään näitä. Myös kuumalla ilmalla, sekä aina mahdollisuuksien mukaan duunissa, kun seison paljon.
Meinasin tippua persiilleni kun kävin nämä EA-liikkeestä hakemassa. Arvatkaas ihmiset kuinka paljon bungasivat?
-96e!!!! Kääk! Mä toivon että saisin nämä kaikki kulut menemään matkavakuutuksestani. Ei se punkteerauskaan halpaa ollut nimitäin.

Mun piti keskiviikkona mennä duuniin. Nyt tuli koko viikko saigonia, ainakin. Maanantaina joudun meneen antaan virtsanäytteen, katsovat onko valkuaista. Torstaina aamulla verikokeille katsomaan natrium- ja kaliumarvot. Sitten illalla sillon lääkärille kuulemaan tuloksia, toiseen polvi-imuun ja muutenkin tsekkaamaan tilannetta että pääsenkö vielä duuniin.

Juu mutta tälläista tällä kertaa. Mukava uutinen kaiken keskelle oli muuten se, että olen voittanut aivan ihanan korusetin Outiriinan arvonnassa!

Palataan valokuvien kera jahka pääsen raihnaisen reppuelämästä omaan kotiin. Matkalaukkukin on vielä purkamatta.

Ihanaa sunnuntaita teille kaikille!