torstai 1. syyskuuta 2011

Suuta soukemmalle, suunta karpimmalle...



Sen jälkeen kun heinäkuussa kärsin niistä jumituksista, krampeista, vuotohäiriöistä ja turvotuksesta, muutin tilanteiden ratkettua karppaustani enemmän hyväkarpimpaan suuntaan, kuten muistattekin. Neuroottisen vaa´alla hyppäämisviikon jälkeen voin rehellisesti myöntää, että sen jälkeen en ole kertaakaan vaa´alla edes käynyt. Vaatteista ja kasvoista huomaa, että paino on varmasti hivenen ehkä lisääntynyt, mutta se ei minua näissä kohtuuden rajoissa häiritse. Makrojen laskemisen lopetin myös "tiukan linjan päätyttyä", eikä minulla ole mitään tarvetta pitää hiilareita missään ketoosin rajamailla. 

Moni asia kehossani tuntuu korjaantuneen tiukistelun lopetettuani (*koputtaa vimmatusti puuta*). Vatsakrampit ovat pysyneet poissa, lukuunottamatta muutamaa hetkittäistä stressipiikkiä. Vuotohäiriöitä ei ole myöskään ollut lainkaan sitten heinäkuun puolenvälin, vaikka siihen aikaan vuosin useamman kerran ja päivän kuukaudessa. Tämä on itselleni kyllä niin selkeänä merkkinä siitä, että liian ehdoton ja tiukka karppaus pienillä hiilarimäärillä ei minulle sovi. 

Kaurapuuroa syön nykyään useampina aamuina kuidunsaannin takia. Se ei ole painoani nostanut ja mikä tärkeintä, se on tehnyt hyvää vatsantoiminnalle. Sen kyllä huomasi erittäin selkeästi, että hiilarihimo kasvoi ihan silmissä. Kun piti hiilarit pienellä, ei koskaan tehnytkään mieli sen suurempia herkkuja ja makeanhimon iskiessä riitti pari palaa 70% minttua vallan mainiosti. Kaurapuuron myötä alkoi tilanne pikku hiljaa hieman karata käsistä...parin suklaapalan sijaan voisi parhaimmillaan mennä levy...ja pikku hiljaa mukaan astuivat myös kaikki muut ei-karpit herkut...Viikonloppuherkuttelusta arkiherkutteluun. Ja sen myötä alkoi hiljalleen romuttua myös ateriarytmit. Koko ajan olen kyllä varsinaisen ruokani pitänyt karppina, mutta iltaisin kotiin päästyäni en ole ollut niin energinen että olisin alkanut tekemään karppiruokaa vielä illalla, vaan se on mennyt joko kokonaan syömättömyytenä, tai sitten tilalle on tullut niitä herkkuja. Veden juonti on jäänyt myös liian vähälle.

No, mitä tästä kaikesta on siis seurannut (sen lievän...taio toivottavasti lievän, painonnousun lisäksi)...Rupesin varsinkin viime viikolla huomaamaan olevani taas aivan valtavan väsynyt...Iltaisin en todellakaan jaksanut mitään, kaaduin vain elottomana sohvalle...ja niistä herkuista tuli niin totaalinen sokerihumala että sammuin sohvannurkkaan muutamaksi tunniksi, josta siirryin jatkamaan uniani sänkyyn...ollakseni kuitenkin aamulla vielä väsynyt ja vetämätön. Ja se turvonnut, epämiellyttävä olo...

Tiistaina otin itseäni niskasta kiinni. Päätin, että turhanpäiväiselle arkiherkuttelulle on nyt tultava stoppi. Samalla kun valmistin itselleni seuraavan päivän ruokaa, nipistin kanasta vähän syrjään ja tein itselleni kanasalaatin. Voi miten hyvä olo sen syötyä tulikaan. Herkkulakko jatkuu edelleen ja veden juontia olen lisännyt, vaikkei se ihan vielä kahdessa litrassa olekaan. Tämän hetkiseen työpäivään on kovin vaikea saada ujutettua juomista. Kolmen aterian rytmistä olen myös pitänyt kiinni. Olo on tosi hyvä, paljon enemmän energiaa ja mielialatkin ovat tasaisemmat ja positiivisemmat kuin viimeaikoina. Tästä on taas hyvä jatkaa...Hyväkarpisti tiukkailematta...
Pienet polultaeksymiset ovat todellakin aina välillä paikallaan. Silloin huomaa oikeasti huonojen hiilihydraattien merkityksen kehossaan ja tajuaa, miksi jatkaa valitsemallaan tiellä :)


Kokeilin muuten vähän laiskuudesta johtuen eilen aamulla minuuttisämpylän tekoa kookosöljyyn (en siis jaksanut alkaa sulatteleen voita ja kookosöljy sattui olemaan kämpän lämpötilasta johtuen puoliksi nestemäisessä muodossa, hah!). Hieman skeptinen olin, mutta täytyy myöntää että kookosöljy toi siihenkin aivan ihanan maun ja itse sämpylästä tuli jostain kumman syystä ns. rasvaisempi, joten jätin päälirasvat laittamatta, niitä ei tarvinnut. Liitämpä tähän vielä ohjeen niille, jotka eivät tähän ihanaan, täyttävään ja niin nopeaan aamuherkkuun ole vielä tutustuneet:

KARPIN MINUUTTISÄMPYLÄ:



n 2rkl voita (tai sitä kookosöljyä)
1/2dl mantelijauhoa
1-2 rkl vehnäleseitä
1 kanamuna
n.1/4 tl leivinjauhetta

Sulata voi pienessä astiassa (itselläni pieni pyöreä, korkealaitainen kippo)
Lisää loput aineet ja sekoita.
Laita mikroon täydellä teholla minuutiksi.
Anna jäähtyä tovi. Halkaise ja nauti sämpylän tapaan haluamillasi päällisillä.

Sämpylän voi toki tehdä esim.pelkästään mantelijauhoista, mutta itse laitan mielelläni vehnäleseitä vähän joukkoon ihan jo värin ja maunkin takia. Sämpylän kannattaa tosiaan antaa hivenen jäähtyä, muuten saattaa kanamunan maku lyödä voimakkaasti läpi.
Sämpylä ei ole ulkoisesti mikään makunystyröitä hivelevä, mutta erittäin herkullinen ja tämä todellakin pitää hyvin nälän poissa lounasaikaan asti!






12 kommenttia:

  1. Mäkin olen nyt lopettanut makrojen laskemisen. Ja vähän höllentänyt otetta muutenkin. Mulla alko paino tippua niin kovalla tahdilla, että oli pakko vähän nostaa rauhottaa. Paitakoko tosiaan pieneni yhdellä ja housut on alkanu roikkua päällä. Välillä oon repsahtanu kiskomaan kokonaisen levyn tota 70 % minttua, se vaan on niin sairaan hyvää. :D Mutta muuten jatkan samaan malliin. oon nyt oppinu aika hyvin katsomaan, mitä laitan suuhuni.

    Hyvä, että säkin olet taas saanu homman kondikseen. :) Se lähtee kyllä niin helposti käsistä, jos liikaa antaa ittensä herkutella.

    VastaaPoista
  2. Nostaa rauhottaa... :D Tulin just koulusta. Oon näköjään hiukan sekaisin. :D

    VastaaPoista
  3. Eksyin tähän blogiin kun googletin "omaa aikaa" parisuhteen tiimoilta. Kiitos hyvästä blogista, jatkan lukemista! =)
    -Mau

    VastaaPoista
  4. Uusi lukija, kiva kiva :) Tervetuloa Mau ja kiitos palautteesta!!!

    Maria: Joo, kyllähän sitä on oppinut tässä tietämään mitä ja kuinka paljon on hyväksi...Musta tuntuu että tämä repsahdus oli mulle tuiki tarpeellinen, että sain tämän rennomman otteen takaisin. Sekin on nimittäin homman käsistä karkaamista ainakin mulla, että musta tuli niin hirveen ehdoton ja homma meni liian paljon siihen toiseen ääripäähän. Ei ollut hyväksi sekään :) Kiva että säkin olet saanut haluttuja tuloksia. Jatkakaamme samalla, hyväksi todetulla linjalla :)

    VastaaPoista
  5. Ihanaa kuulla että olet päässyt taas ylöspäi!!
    Villasukatkin valmiina, hienoa hienoa!!
    Ja on mukavaa kuulla et vatsasi on voinut vielä hyvin, olet löytänyt siis oman sopivan tyylin syödä!
    Itselläkin on jäänyt taas tuo vedenjuonti vähän liian vähäiseksi, kiitos siitä leukani on taas kukoistuksessa.
    Mutta kiva lukea taas sinun kuulumisiasi!

    t. Pekoni =)

    VastaaPoista
  6. Tuli tuohon minuuttisämpylään kommentoitavaa. Itse teen kokonaan mantelijauhoista (vatsa ei kestä viljoja). Toi on toiminut myös yllättävään pullahimoon. Joukkoon vähän steviaa ja kaardemummaa, ja jäähtyneen pullan halkaisee, laittaa väliin hieman hilloa ja kermavaahtoa, niin kyllä on pullan himot kadonneet ainakin mulla.
    Eli oikein oivallinen ja todella nopea laskiaispulla!

    Pekoni

    VastaaPoista
  7. Heips, löysin tänne Maketsun blogista. :) Pitäis täälläkin ottaa (s)karpimpi suunta, oon myös ollut ihan tööt viime viikot ja tuntuu että töiden jälkeen oon kykenevä vaan mättämään hiilaria naamaan sohvannurkassa. :/ Tiedän kyllä, että olo paranis melkoisen välittömästi, mut hitsi kun vaan sais kelkan käännettyä... Jos vaiks heti maanantaina? :)

    Ooks muuten kokeillut pannuleipää? Tosi hyvää ja nopsaa! Ohje täältä: https://syntisenhyvaa.wordpress.com/tag/karppileipa/

    VastaaPoista
  8. Hyvä kuulla, että muille käy samoin, jos lisää hiilareita, että sitten tulee himo enemmänkin niihin! Ja lopputuloksena kuvaamasi plösö olo. Mutta, niin kuin sanoit, se kummasti muistuttaa, miten kannattaa syödä! Ja kohtuus kaikessa. Karppaamisessakin!

    VastaaPoista
  9. Kiva kun eksyitte tänne, Acta ja anonyymi. Joo, lipsumiset kuuluu inhimilliseen elämään ja onpahan aina sitten jotain parannettavaa :) maanantai on hyvä päivä aloittaa...eteenkin aina se ensi maanantai ;) Olen kyllä kokeillut pannuleipää ja erittäin hyvää sekin on. Tuosta minskasämpylästä diggaan kun se vaan on nopeampi tehdä kuin pannuleipä ja se jäähtyykin nopsemmin. Karppaamisessa on kyllä se hyvä juttu että joka paikka on pullollaan herkullisia reseptejä, mikä tekee elämäntapavalinnasta helpomman. Sitä vaan turhan usein jämähtää samoihin, hyviksi havaittuihin resepteihin :)

    VastaaPoista
  10. Täytyykin kaivaa toi minuuttisämppy naftaliinista. Joskus sitä laittelin, mutta oli jo ehtinyt unohtua koko sämppy, hyväähän se on ja tosi tuhtia. :)

    VastaaPoista
  11. Hah, pientä vaihtokauppaa Acta...Sä herätät minuuttisämpylän uudelleen eloon ja mä tein nyt aamulla pitkästä aikaa pannuleipää kun olen niska-hartiajumin takia sairaslomalla ja oli siis kiireetön aamu. Hyvää on pannuleipä, must say!

    VastaaPoista
  12. Mahtia, vaihdellaan jatkossakin! :) Toivottavasti vointi jo parempi?

    VastaaPoista

Mukavaa kun pistäydyit kommetoimassa. Kiitos jo etukäteen ja tulehan toistekin!