Mökkielämää ja prinsessointia...

Tulipa tuossa kolme päivää vietettyä ihanien ystävien mökillä... (Juu, sama mökki, jossa vuosi sitten tuli reissulla otettua pohjakosketusta tsiljoonan mustelman verran ja what ever else...)

Tällä kertaa vältyin mustelmilta,  mutta hyttysperkeleet hyökkäsivät taas kimppuni niin, että olo on edelleen kutinasta tuskainen ja toinen sääri on turvonnut puremista aika kaameeksi ja helottaa tulikuumana...Nuo viheliäiset öttimöntiäiset ovat alkeellisten peseytymismahdollisuuksien ja ulkovessan lisäksi ne syyt, joiden takia joudun toteamaan, että muutama päivä mökillä on minulle ihan maksimi. 

Sisälläni asuu prinsessa joka kyllä rakastaa luonnon rauhaa ja kauneutta, mutta saa sellaisia kylmiä väreitä ja vastenmielisyyspuistatuksia joutuessaan pakonsanelemana vaikka juuri ulkovessaan tai on aivan kädetön kun pitäisi uskaltaa käsitellä tulikuumia vesipatoja saunassa...ja sitten se kylmyys ja kosteus ja puhdas epämukavuus hyttysten inistessä korvanjuuressa....AAaaargh...mulla oli kyllä kivaa, mutta kerta-annoksena tämä oli täysin riittävä! 

Kuvia ei tullut tällä kertaa kauheasti nappailtua, kun tosiaan vettä satoi suuren osan aikaa. 

Yksi reissun ehdottomista kohokohdista oli, kun istuimme aikuisten kesken aamu viiteen grillikodan lämmössä puita poltellen, punkkua juoden ja mies-nais-näkökulmia elämän suuriin kysymyksiin vaihdellen. Tuollaisia tilaisuuksia ei kovin usein synny ja se teki siitä aivan mahtavaa. Hah, pakko tosin todeta, että osa ilmaan heitetyistä kysymyksistä oli a-, ja b-rappu- asteella..mutta hei, miehet on Marsista ja naiset Venuksesta, näin se vaan menee :D

Näiden surkeiden säiden keskellä tuli mieleen, että olenko edes vielä kertonut lähteväni ensi viikon lopulla Kyprokselle? Voi aurinko ja lämpö miten teitä odotankaan!

Ruokailuista muuten vähän...Alkaa nimittäin tuntua kropassa nämä grillaamiset ja lonkerot...huh heijaa! Puntarilla en ole edes käynyt, mutta oma olotila ärsyttää. Taidanpa huomisesta lähtien taas vähän skarpata ja pitää pientä herkkulakkoa. On nimittäin ryöstäytynyt nuo herkut vähän käsistä ja tiedän, että ainut keino on nyt katkaista kokonaan kaikki muu paitsi tumma suklaa. Mihinkään tiukkaan karppaamiseen ja ketoiluun en enää uskalla lähteä, mutta tavallaan pelkään että siihen turhan helposti sorrun, koska se on niin tuttua. Oh well, mutta tosiaan, herkkujen puputus saa nyt ainakin loppua ja vedenjuonti lisääntyä, jos vaikka sais tuon turvotuksen laskemaan ennen matkaa.

No joo, mutta loppuun muutama tunnelmakuva. Niin, ja sydämellisesti tervetuloa uusille lukijoilleni!

Kaikenkarvaista väkeä oli edustettuna

tää on vähän kuin meitsi, kun kotiin pääsin :)