keskiviikko 9. marraskuuta 2011

Kaikkea kivaa...

Tänään on hyvä päivä!

Edelleenkään ei selkää olla pystytty hieromaan, mutta eilen saatu sähköhoito teki selvästi hyvää ja pisti veren kiertämään. Tänään on yleisolo ollut ensi kertaa aikast hyvä ja se jos mikä piristää mieltä! Ruokaakin jaksoi laittaa vähän eri fiiliksellä ja tuli aikast pirskutin hyvää, vaikka pääraaka-aineet olivatkin valmiiksi marinoidut kanafileesuikaleet ja wokvihannekset pääasiallisesti pakasteesta. Sekaan currya, valkosipulia, chiliä, tuoretta paprikaa, soijakastiketta, kookoskermaa ja pähkinöitä. Maistui...ja ihana tuoksu leijailee edelleen koko kämpässä! 


kana-kookoswokkia

Tässä tylsistellessä nappasin parit kuvat muutamasta käsityöprojektista jotka tein tuossa jokin aika sitten ennen kuin jouduin vaakatasoon. 

Kuten jossain vaiheessa taisin sanoakin, ei korujen teko ole viime aikoina oikein jaksanut innostaa. Barcelonasta ostin kuitenkin vähän materiaalia ja turkoosit puuhelmet houkuttelivat vähän askartelemaan. Syntyi kaulakoru ja laukkukoru.



...ja voihan ne yhdistääkin...



Kutominen tuntuu viimeaikoina siis vaihtuneen helmeilyn tilalle. Mä olen etsinyt kauan jotain yksinkertaista kämmekkäiden ohjetta...sellaista, jossa ei tarvitsisi opetella tekemään peukaloa erikseen. Kunnon ohjetta ei tahtonut millään löytyä, joten yhtenä iltana lähdin sitten vaan soveltamaan. Ja vau, itse olin lopputuloksesta jopa hämilläni, omat taidot tuntien! Näitä olen jopa käyttänyt.



40 silmukalla tein. Peukalon kohdalla päätin kahdeksan silmukkaa ja loin seuraavalla kerroksella uudet.

 
Lopuksi virkkasin kiinteillä silmukoilla ns. peukalon ja reunaan kiinteistä silmukoista ja pylväistä syntynyt pitsi.

Koristeeksi virkattu kukkanen jonka keskellä puunappi

Näitä täytyy lähteä tuunailemaan lisää jahka saan itseni taas kuntoon :)

Loppuun vielä vähän tunnustuksia...Mä sain yllättävän vierailun viime lauantaina...Mun ex, tämä kaiken kaipuun ja kyynelten kohde oli Turussa käymässä ja tuli luokseni. Voi luoja sentään hyvät ihmiset, miten yksi ihminen voi vielä kahden vuoden erossaolon  jälkeen saada täyden perhosparven lentämään vatsassa ja sydämen läpättämään. Yksityiskohtiin menemättä kanssanne todettakoon, että tuo tunne on edelleen moleminpuolisesti vahva, kaipaus kova...mutta ne MUTAT ovat kai edelleen siinä välissä...Well, pientä toivoa ilmassa. Tajusin siinä, etten ole pitkään aikaan ollut niin onnellinen, kuin siinä pienessä hetkessä, hänen lähellään...Tuntuu että silloin palaset asettuvat paikalleen...that´s the way it should be...Voi, mä antaisin mitä vaan jahka tälle nyt seuraisi vihdoin toivottavaa jatkoa...ja samalla pelkään ettei näin käy...Mutta TOIVON sydämestäni kunnes toisin todetaan...

6 kommenttia:

  1. UPEET KÄMMEKKÄÄT! Mäkin haluaisin tehdä jotkut tommoset. Mut en saa taas aikaseks.

    Voi miten tuntuu romanttiselta ja raastavalta tuo mitä kirjotit exästä. Joskus tunteet ei käy yksiin järjen kanssa. Järki kun tykkää takertua niihin muttiin. Toivottavasti asiat ratkeaa jossakin vaiheessa.

    Koita parantua. :)

    VastaaPoista
  2. Kiitos Maria!
    Mä olen kanssa kovasti tyytyväinen noihin kämmekkäisiin, niistä tuli mun näköiset.

    Joo...ja romskua ja saatanan raastavaa tämä meikäläisen rakkaushelvetti onkin...Mä olen luopunut tuosta järjellä selittelystä, se ei vaan auta. Tässä on vaan jotain elämää suurempaa. Mä en ole vieläkään saanut kirjoitettua sulle...mutta en ole unohtanut asiaa!

    VastaaPoista
  3. Mielettömän hienot korut olet tehnyt ja nuo kämmekkäät on tosi suloiset :)
    Minulla on käynyt niin päin, että kotuilu on vienyt aikaa neulomiselta ;)

    Tsemppiä sinulle tunteiden ja järjen kamppailuun :) Pidän peukkuja, että tämä tarina päättyy hyvin <3

    VastaaPoista
  4. oijoi mitkä kämmekkäät. Sähän oot vaik kuin taitava.. Noi on just ihan sun näköset. Ehkä mäkin joskus innostun virkkaamaan/kutomaan, tiedän ainakin kenen puoleen kääntyä apu asioissa =)

    Romanssia ilmassa.. Ihanaa.. Nyt kun tapahtuis juuri niin kuin pitäiskin ja mitä olet ansainnut!! Paljon haleja ja onnen potkuja ;)

    Menen muuten inglotin meikkausopastukseen ens viikolla.. Jokos sulla on aika varattuna?

    Täällä kuikuilee Peksu =D

    VastaaPoista
  5. Lila: Kiitos :) Mä tein pari vuotta koruja niin ahkeraan, että nyt on selkeesti tällainen suvantokausi meneillään. Mukavaa että olet itsekin helmeilyyn hurahtanut!
    Ja kiitos tsempeistä...kaikki peukut ja hyvät ajatukset ovat nyt tarpeen <3

    Peksu: Kiitos sullekin haleista ja onnenpotkuista...Tuntuu varmaan aika uskomattomalta sunkin lukea, että tämä asia elää edelleen...
    En ole varannut vielä Inglottia. Viimeksi kun myllyssä kävin, mun piti mennä varaan, mutta sitten katsoin et siel oli sellainen nuori rusettipäinen blondiini ja aattelin, että sulta mä en kaipaa mitään opastusta :D Kerrohan toki itse sitten, että miten meni!

    VastaaPoista
  6. Aivan ihanan näköiset kämmekkäät! Minunkin pitäisi saada taas neulomis-vaihde päälle...

    Onnea exän suhteen! toivottavasti kaikki menee hyvin.

    VastaaPoista

Mukavaa kun pistäydyit kommetoimassa. Kiitos jo etukäteen ja tulehan toistekin!