Mikäs sen parempi päivä piristää mieltä leipomalla kakku :)
No ei nyt aivan...näin ylipositiivinen en itsekään usein jaksa olla. Tunnustetaan, että olin saanut pynnön eräältä läheiseltä ihmiseltä leipoa kakku juhannukseksi. Koska seurueen lähes kaikki jäsenet karppaavat, tulisi kakun olla heillekin soveltuva. Ei siis vehnäjauhoja eikä sokeria.
Vaikka karpannut olenkin jo jonkin aikaa, en ole pahemmin leiponut mitään, ainakaan kakkuja. Yhden lime-juustokakun äitienpäiväksi tein, mutta vaikka se oli ihan ok, en tekisi sitä uudestaan. Oli siis aika bongailla uusia reseptejä ja lähteä tekemään koevedosta. Tästä tämä Kakku-maanantai siis sai alkuunsa.
Tuunasin hieman löytämääni ohjetta, tällainen siitä tuli...
Niin, ja makukin oli hyvä...ehkä juhannukseksi muutan hieman pohjan aineiden suhdetta. Tuntui että vehnälese puski sieltä hieman läpi...
Suklainen Juustokakku
100g voita
100g 70% tummaa suklaata
2dl mantelijauhoa
1,75dl vehnäleseitä
0,25dl seesaminsiemeniä
2 kanamunaa
2dl kuohukermaa
300g maustamatonta tuorejuustoa
(1tl vaniliinisokeria)
1,5rkl nestemäistä Hermesetasta / muuta makeutusta
(tippa jotain kermalikööriä...itse lorautin Expresso Dooleys:iä)
4-5 liivatetta
n.1/2 dl vahvaa kahvia
Sulata voi ja lisää siihen paloiteltu suklaa. Sekoita kunnes sulanut. Lisää seokseen mantelijauho, vehnäleseet ja seesaminsiemenet. Sekoita ja painele irtopohjavuoan pohjalle. (halkaisija n.24cm) Laita pohja jääkaappiin tekeytymään.
Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa erikseen kanamunat ja kermavaahto. Lisää kermavaahtoon makeutukset. Vatkaa kevyesti molemmat erikseen tuorejuuston joukkoon. Lisää halutessasi tilkka likööriä.
Kuumenna kahvi kiehuvaksi. Purista liivatteista ylimääräinen vesi ja liuota liivatteet kahvin joukkoon. Jäähdytä hieman. Lisää ohuena norona tuorejuustoseokseen varovasti sekoittaen. Anna jähmettyä hetken ennen kuin kaadat seoksen pohjan päälle. Anna tekeytyä jääkaapissa vähintään neljä tuntia. Parhaimmillaan seuraavana päivänä.
Aika vaarallista tuo...Nimittäin ilta lähestyy, pyykit pesemättä, ruoka laittamatta, ympärillä luova kaaos!
Alunperin tutustuin korujen tekoon pari vuotta sitten aika sattumalta. Käsityö-ystäväni kanssa marssittiin askartelukauppaan ja sanottiin että jos haluttais tehdä koruja niin mitä me tarvitaan...
Sukulaiselta lainautu vanhat pihdit, kaupasta pakolliset materiaalit ja hieman helmiä...Niillä lähdettiin innokkaasti kotiin kokeilemaan.
Se oli rakkautta ensi silmäyksellä! Mä hurahdin helmiin ihan totaalisesti...Alussa oli jopa muuten niin kiireisissä aamuissakin hetki aikaa tehdä koruja...ja kotiin oli töistä kova hoppu! Aika pian uuden harrastukseni jälkeen kariutui suht pitkä parisuhde...Vaikeita aikoja silloin elettiin...Helmet toivat tarvittavaa terapiaa...Myöhemmin olen monasti ajatellut että joku suojelusenkeli tai kohtalon oikku ohjasi mut tämän harrastuksen pariin juuri oikealla hetkellä, sillä sen tuomaa lohtua ja voimaa todella tarvittiin monta kertaa myöhemminkin!
Helmivalikoimani on parissa vuodessa kasvanut kattaviin mittasuhteisiin. Nykyään niitä tulee tilattua netistä. Suosikkisivustojani on mm. www.villihelmi.fi ja www.helmiq.fi. Olen onnistunut myymäänkin ihan mukavasti tekemiäni koruja tutuille ja tuttujen tutuille. Onpa niillä rahoilla yksi etelänmatkakin tullut tehtyä. Tosin kyllä minä materiaaleihinkin saan aina sievoiset summat uppoamaan...se on kun irtokarkkikaupassa olisi...- vähän tuota, vähän tuota...pikkuisen noita...hei, TUO on saatava....Ja sitten HUPS...aiottua suurempi tilaus...Kuka maksaa??? :D
Jokunen aika sitten päätin vihdoin satsata kunnon työpöytään ja laatikostoon ja työvaloon, vaikkei ne nyt niin täydellisesti olohuoneen sisustukseen sopineetkaan. Kyllästyin nimittäin siihen, että keittiön pöytäni ei oikein koskaan ajanut sille tarkoitettua tehtävää, vaan se oli aina helmien peitossa...Sitten kun tuli ruokavieraita, oli aina hirvittävä roudaaminen että sai kamat kaappiin...Ja uuden inspiraation syttyessä oli ensin aloitettava siitä, että raahas ne kaikki taas koloistaan. Nyt niille on paikka, eikä haittaa vaikka se pöytä vähän sekainen olisikin!
Korujen teko on tällä hetkellä aika kausiluontoista...inspiraation mukaan mennään ja se on jostain syystä ollut nyt joulun jälkeen aika kadoksissa. Jouluksi tuli kai tehtyä niin paljon, että paussi oli paikallaan. Nyt kuitenkin eräs työkaverini pyysi vihreää korua 20v tytölle. Aikaa kesäkuun loppuun.
Mä tiedän, että seuraavat viikonloput menevät kiireessä, joten päätin tänään houkutella sitä inspiraatiota esiin...Ja kyllähän se löytyi kun vaan alkoi hommiin...Aikaa siinä hurahti, mutta lopputuloksena yksinkertainen vihreä kaulakoru rannekorulla. Välillä kyllä tuskailin, kun tuntui että tekniikka oli hakusessa ja kuumuudesta turvonneet nakkisormet eivät olleet ihan omiaan tähän hommaan.
Toivottavasti tilaaja tykkää. Minä olen ainakin lopputulokseen tyytyväinen. Sinäkin saat muodostaa oman mielipiteesi...
Ihanan päivän syntyyn ei aina tarvita ihmeellisyyksiä tai kalliita ainesosia...Oikeastaan olen tullut siihen tulokseen että se lähtee sisältä, omasta olosta. Sisäinen olo, oli se sitten hyvä taikka huono, kuorruttaa kaiken sen, mitä päivä pitää sisällään.
Viimeisen puolentoistakuukauden aikana, kun olen palannut ns. ruotuuni vähähiilihydraattisen ruokavalion suhteen, olen huomannut positiivisen vaikutuksen myös mielialojeni suhteen. Olen tasapainoisempi sisäisesti, mielialat eivät tempoile laidasta laitaan ja minulla on hyvä olla. Nämä ovat nimenomaan niitä sisäisimpiä tunteita, vaikka varmasti huokuvatkin myös ulospäin. Olenhan pystynyt aiemminkin olemaan arjessa ainakin suht hyväntuulinen, en ole purkanut huonoa oloa ympäristöön, enkä välttämättä edes ole itse aina mieltänyt olevani alakuloinen tms. Ne melankoliset olot ovat kuitenkin kuuluneet elämääni...hetkiin jolloin yksinäisyys valtaa alaa...kun suree kariutuneita parisuhteita...toivoo vihdoin sitä "oikeaa" elämäänsä...kun ei saa mitään aikaiseksi...kun mikään ei oikein tunnu miltään...Nyt tuntuu että sitä on ikäänkuin elänyt puolella liekillä aika pitkään...
Mutta kuten sanottu, se tuntuisi kaikki olevan tässä kohtaa takanapäin. Minulla on hirmuisen hyvä ja onnellinen olo...pettymykset eivät kolahda yhtä kovaa kuin ennen...eikä tähän yksinoloonkaan suhtaudu nyt surulisin mielin...Päinvastoin, sitä kulkee kaikki tutkat avoinna pitkin kesäkatuja ja odottaa loman alkua jotta pääsee nauttimaan kesästä kaikilla mausteilla. Saan myös enemmän aikaiseksi asioita, tästä osoituksena tuo yllättävä parvekkeentuunausprojekti, sekä vaatekaapin tyhjennysoperaatio kaikista käyttämättömistä vaatteista.
Mutta tosiaan, jotta ei vallan taas eksyttäisi alkuperäisestä...Täydelliseen päivään... Vietin kirjaimellisesti Omaa aikaa...itseni kanssa...ja minun oli hurjan hyvä olla. Aamu lähti rauhallisesti käyntiin pekoni-muna-aamiaisella kermakahveineen omalla parvekkeella...Sitten suihkuun...ja kevyt laittautuminen pitkän kaavan mukaan...hyväntuoksuista rasvaa, kevyt meikki...lempparituoksua korvantaa...
Kaivoin kaapista kivat vaatteet, joita en ollut vielä kertaakaan käyttänyt...Koruja myöten huolitellun rento kiva kokonaisuus. Mä tunsin oloni hyväksi...ja ihan kauniiksikin...Ja se olo pidensi mua mutamalla sentillä :)
Sitten suuntasin ytimeen. Ennen kampaajaa ehdin kiertää Indiskassa...siellä oli monta kivaa juttua jotka soveltuisivat näin helteellä töihinkin, ja olisivat piristävän värikkäitä. Aika ei riittänyt sovituksiin, joten sinne on palattava viikolla.
Kampaajalla itsensähemmottelu jatkui...Tykkään siitä tunteesta kun joku muu pesee mun hiuksia...kunnon päähierontaa :) Ja siellä on hierovat tuolitkin...ja ihanaa kahvia...Väri ja leikkauskin meni tänään ihan nappiin...Mun olo senkun parani entisestään.
Lähtiessäni ajattelin piipahtaa Anttilassa ostamassa vihdoin Jukka Takalon Vastarannan laulut-CD:n...Musaosastolla mua vastaan hyökkäsi kuitenkin ensin hyvällä tarjouksella vanhempia CD:itä...juuri niitä, joiden biiseistä mieleen tulvahtaa sata muistoa...Niitä, joita täytyy olla kotona hyllyssä NIITÄ hetkiä varten, kun on pakko lähteä matkalle menneeseen...itkeä tai nauraa...tirauttaa muutama kyynel...Niin, että Takalo jäi edelleen sinne hyllylle huutelemaan ja mukaan tarttui Chisua, Jippua, Happoradiota, Anna Puu:ta, ja Kent:iä. Iloinen olen näistä, mutta sinäänsä harmittaa kun olin jo ajatellut pääseväni vihdoin kotona luukuttamaan Takalon "Jokainen on vähän Homo"-biisiä! Se on niin hauska renkutus, saa mut aina hyvälle tuulelle ja tuo mukavia muistoja viime kesän DBTL:stä ja keikkailloista linnateatterissa. Taidampa liittää linkin biisistä tähän...Onneksi meillä on YouTube :D
Joo, mutta palatakseni vielä Anttilaan...bonuksena kivannäköinen kassamies sai mun sukat ihan sykkyrälle ja perhosparven lehahtamaan lentoon vatsassa...Aistin myös hänen katseensa, mutta menin itsekin ihan sykkyrälle, enkä saanut katsettani irti kortinlukulaitteesta...Hölmö minä! No, mutta tämä osoittaa minulle että kesä ja kärpäset on täällä taas, ha ha :D
Kotona hyvää ruokaa ja jälkkäriksi mansikkarahkaa kotimaisista mansikoista...nam...Niin, ja musiikkia...Nyt soi taustalla Jippu...Kuka teki minusta tän naisen...
Mikä sen ihanampi tapa hemmotella itseä arjen keskellä kuin ihonhoito laadukkain ja hyväntuoksuisin tuottein...
Tiedetään, tiedetään... -Aina ei ole aikaa kuorimiseen, tuputtamiseen ja tössöttämiseen...Eikä tästä aina tarvitsekaan olla kysymys. Ihan vaan pelkästään sen pakollisen naamanpesun ( ja JosMuistaaJaEhtiiJaJaksaa-rasvauksen) voi tehdä nimenomaan niillä laadukkailla, omalle iholle sopivilla tuotteilla, jotka jättävät sen ylellisen tunteen nukkumaan mennessä. Eli uskokaa tai älkää, Naamanpesu voi olla nautinto!
Laadukas ei välttämättä tarkoita samaa kuin Kallis...Kuten ei myöskään kallis ole läheskään aina laadukasta. Todettakoon kuitenkin, että eteenkin kasvoihin tarkoitetuissa ihonhoitotuotteissa ei mielestäni välttämättä kannata valita sitä halvinta vaihtoehtoa "Rasva kuin rasva-meiningillä"...Iho reagoi nopeasti (rasvoittuu, kuivuu, kutiaa, pukkaa finnejä yksi toisensa perään...) tuotteisiin jotka ei ole syystä tai toisesta sopivia. Ja yhtälailla positiivisen eron huomaa pitemmällä aikavälillä kun tuotteet ovat sopivat.
Itse en ole ollut ennen mitenkään merkkiuskollinen, enkä myöskään satsannut paljoa rahaa ihonhoitokosmetiikkaan. Myönnettäköön myös, että naamanpesu oli rutiininomaista pakkopullaa, jonka lisäksi ihoni sai silloin tällöin osakseen rasvaa tai kuorinnan jollain rakeisella kuorintavoiteella. Ihoa siis hoidettiin kun muistettiin.
Mainittakoon vielä että itselläni on couperosaan taipuvainen iho ja poskipäiden punoitus on kylmällä ja kuumalla selkeästi lisääntynyt viime vuosina.
Jossain vaiheessa käytin Cliniquen tuotteita...(tämä yhtenä osoituksena siitä että tunnettu merkki ei aina takaa tyytyväisyyttä) Kasvoja kihelmöi (kirveli) puhdistaessa ja ajattelin vain sen olevan hyvä merkki, tuotteet tehoavat ja menevät syvälle ihohuokosiin. Halpojen tuotteiden jälkeen varmasti ajattelin itsepintaisesti myös että noiden tuotteiden ON pakko sopia minulle.
Kosmetologi sitten tuossa muutama vuosi sitten sanoi että couperosaa kannattaa ruveta hoitamaan. Poistettua sitä ei saa, mutta sen leviämistä voidaan estää oikeilla tuotteilla ja hyvällä ihon suojaamisella kylmää ja kuumaa vastaan. Tämän jälkeen ajauduin ensimmäisille Colose-kosmetiikkakutsuille ja tiesin löytäneeni itselleni sopivan ihonhoitosarjan. Colose on sveitsiläinen luonnonkosmetiikkasarja, jota ei ole testattu eläimillä. Sarja ei ole kalliimmasta päästä ja pidän tuotteita riittoisina. Kaikissa tuotteissa on miellyttävä koostumus ja tuoksu -ihan kuin olisi kasvohoidossa! Colosella on myös jonkinverran meikkejä.
Minulla on muutamia ehdottomia suosikkeja Colosen tuotevalikoimasta. Oma repertuaarini on reilun vuoden aikana kasvanut suht kattavaksi. Kaikkiin tuotteisiin mascaraa lukuunottamatta olen ollut erittäin tyytyväinen.
Ehdoton TOP3 tällä hetkellä on:
1.Puhdistusvoide (Creme de Nettoyage ) Puhdistaa vaativammankin meikin ja jättää ihon pehmeäksi.
2. Tyrninaamio (Masque Soin vital) Ihne"naamio" joka muuntuu moneksi. Jos sitä levittää ohuen kerroksen meikkivoiteen alle, se kiinnittää meikin, kiinteyttää ihoa ja poistaa kiillon...Tämä todella toimii! Jos taas levittää runsaammin illalla puhdistetulle iholle ennen yövoiteen laittamista, edistää se voiteen imeytymistä ja tehoa. Aamulla erittäin pehmeä iho! Riittoisa tuote!
3. Sävyttävä päivävoide (sportcream) Kiireisen aamun pelastus. Kalpeammallekin iholle tulee terve sävy. Kevyt ja helposti levittyvä. Muuntautuu oman ihonvärin mukaan.
Tässä vielä kuvallisia vinkkejä omasta kokoelmastani...
Puhdistusvoide, Ruusu-kasvovesi, silmämeikinpuhdistusaine, silmämeikinpuhdistuslaput (toimivat minulla ainakin paremmin)
Multi-Active (Q10) päivä- ja yövoide. (Päivävoide soveltuu hyvin meikin alle), sekä Egalisante-voide, joka soveltuu sekä päivä-, että yövoiteeksi. Itse käytän mielelläni talvella, sillä se on rikkaampaa.
Tyeninaamio, liposomigeeli (käytetään tyrninaamion tavoin voiteen alla, edistää ravintoaineiden pääsyä syvempiin ihokerroksiin), silmänympärysvoide (vähentää turvotusta ja vaalentaa tummia silmänalusia. Tehokkaimmillaan kylmänä.), Essentielle de Colose-yleisvoide, joka hoitaa esim. kuivia huulia, silmäluomia, kovettumia jne.
Vartalovoide, rikkaampi savinaamio ja kevyempi yrttinaamio. Molemmat soveltuvat couperosaiholle, sillä eivät sisällä kuorivia rakeita.
Värivoide, sävyttävä päivävoide, puuteri (riittoisa, suojaa auringolta ja pakkaselta), huulipuna ja jokaisen omaan huulten sävyyn sekoittuva huulihoide.
Ne ihmiset, jotka ovat kauttani tutustuneet Coloseen, ovat olleet erittäin tyytyväisiä. Lisää tietoa, tarjouksia ja hinnasto löytyy sivulta www.colose.fi
On haaveita joiden on tarkoituskin jäädä haaveiksi...Joiden ensisijainen tehtävä on toimia päiväunelmina...Sitten on näitä, jotka syntyvät äkisti ja ne toteutetaan systemaattisesti, nopeallakin aikataululla...
Arvaatko jo, mihin tämä alustus pohjaa...?
Joo, mun parvekkeenkunnostusprojekti ei keiku enää "Things To Do-listalla" haaveena, vaan on kokenut tänään aikamoisen Kick Startin ihan vahingossa! (Munhan piti vasta viikonloppuna alkaa harkitsemaan sen alkusiivousta)
Kuten eilen mainitsin, osui niissä ilmaisjakeluissa silmääni muutama puutarhakalustemainos...yksi eritoten viehätti yksinkertaisuudellaan...Nooh, sain töitten jälkeen pummattua kyydin katsomaan ihastustani livenä. Oi, kun Hän oli sievä...pakko oli hänet ottaa mukaan, ja samalla vaivalla muutama ruukku uusille kukilleni ja tuleville yrteilleni :)
Olihan se selvä että kotiuduttuani sormet syyhysivät projektin pariin vaikka olen käytännössä ihan nälkäkuoleman partaalla...No, ei kun hommiin vaan...Roudasin ämpärit pois, pesin lattian pariin otteeseen ja olin yllättynyt sen oikeasta väristä, hahaha! Sitten kukat ruukkuihin ja uudet kalusteet pakkauksistaan esiin. Vielä on hiottavaa ja hankittavaa ennen kuin projekti on valmis, mutta sai se toden totta aikamoisen varaslähdön tänään! Nyt jos kävis suihkussa pesemässä siitepölyt korvista ja sitten nauttisi ihanan raikkaan salaatin omalla parvekkeella ilta-auringon paistaessa ja lintujen sirkuttaessa...Mulla taitaa olla yksi siiderikin kylmässä...Tätä se on...Omaa aikaa...
Tänään olin ajatellut kirjoittaa ihan jostain muusta, mutta taidankin tarttua muutamaan esille nousseeseen ajatukseen ja ideaan...ties vaikka näistä olisi jollekin toiselle myös iloa ja hyötyä...Niin, ja ihanan tuoksun leijaillessa kämpässä juuri tällä hetkellä, lisään loppuun myös päivän reseptin "Uunikasviksia ja kanaa fetakastikkeella" ...nam nam, hyvää ja ah niin karppia myös!
Mutta joo...mä en yleensä jaksa lukea lähes jokapäivä postilaatikosta pukkaavaa roskapostia...osta sitä, osta tätä...huuh, no thank u!
No, mutta tänään herättyäni koomaa hipovilta päikkäreiltä takaisin todellisuuteen istahdin kermakahvin kanssa selailemaan uunituoretta mainosnivaskaa...Ja yllätyksekseni huomasin että paikallisjakeluissa oli muutamia tosi hyviä juttuja... LEHDISTÄ BONGATTUA:
- Varma kesän merkki...Naantalin kaivohuoneella tapahtuu taas. :) Perjantaina siellä ois YÖ ja 17.6. Anna Puu. Ei noi mitään meikäläisen kestosuosikkeja ole, mutta livenähän kaikki on loistavaa ja Naantalissa on hyvä fiilis. Samalla voisin korjata viimekerran kurjan muiston...(kehtaakohan edes kertoa...) Olin menossa viime kesänä katsomaan samaiseen mestaan Veetiä. Karppaus oli silloin tuore asia elämässäni, eikä kukaan ollut varoittanut minua siitä, että mikäli ei vedä kauheeta hiilarimättöä ennen alkoholin nauttimista, menee se päähän kuin häkä...Naantaliin asti päästiin joo, mutta pakko oli lähteä himaan ennen H-hetkeä...Neito oli ihan tennarit solmussa ja talutuskunnossa...Kotiraitilla heitettiin pitkääsylkeä pusikkoon...Voi luoja, hävettää...ja se seuraavan aamun krapula...huh, never again! Niin, että jos vahingosta viisastuneena koittais uudelleen... (siis olenhan mä viime kesän jälkeen juonut, älkää saako väärää käsitystä...Mutta nyt kun olen taas karppia kiristänyt, niin täytyy myöntää ettei ole kuppi kellistynyt kuukauteen, joten vaara piilee tässä taas!)
- Marina Palacen (Auroran) mainos osui myös silmään...Kesäaikana siellä on keskiviikkoisin live-artisteja ja torstaisin pääsis taas tanssimaan salsaa :D Joskus on siellä tullut piipahdettua ja uskallan sanoa, että ihan nastaa vaikka vaan katsella kun jengi tanssii, aika upeen näköistä on ja musiikki vie mukanaan!
- Sitten näin ekokauppa Ruohonjuuren mainoksen (Linnankatu 9) ja aattelin että sieltä voisin mennä katsomaan jahka löytyis psylliumia ja muuta mukavaa!
- Kesäisistä ruokaresepteistä osui silmääni ihan yksinkertainen Tomaatti-korianterisalsa: 5 tomskua, sipuli, puoli ruukullista tuoretta korianteria, suolaa, mustapippuria ja valkosipulinkynsi pieneksi silpuksi ja sekaisin. Varmaan aika hyvää, taidampa kokeilla!
- Sitten osui silmääni blogi jota voisi mennä kuolaamaan...www.kermaruusu.com Kaikenlaisia herkkuja vissiin siellä.
- Lopuksi oli vielä "Näppää nätti kesäkuva"-kilpailu, jossa parhaan kesäkuvan näpännyt voittaa digijärkkärin.
Sähköisesti tallennettu kuva tulee lähettää osoitteeseen kuvat@lehtiyhtymä.fi. Mukaan nimi, osoite, kotipaikkakunta ja mahdollinen tarina kuvasta. Osallistua saa useammalla kuvalla, mutta ne tulee lähettää eri viesteinä. Kilpailuaikaa heinäkuun loppuun asti.
Niin, että tuohonkin vois osallistua jos joku huippuotos sattuisi kohdalle!
- Ja katselin minä vielä muutamia puutarhakalustemainoksia tuota parveketta silmällä pitäen :)
Aika paljon siis mukavia juttuja ois jäänyt huomaamatta mikäli olisin tottuneeseen tapaan nakannut lehdet suoraan lehtiroskikseen. Nyt kuitenkin vielä siihen reseptiin...
KANAA JA KASVIKSIA FETAKASTIKKEELLA:
Lohko kesäkurpitsa, muutama sipuli, pari paprikaa ja pari porkkanaa isoiksi lohkoiksi
Sekoita oliiviöljyyn basilikaa, n.4-5 valkosipulinkynttä pieneksi silputtuna sekä halutessasi yksi chili. Kaada öljymarinadi kasvisten joukkoon ja sekoita käsin niin, että kaikki kasvikset saavat osan mausteista. Lado kasvikset uunipellille leivinpaperin päälle. Laita kanafileet kasvisten päälle. Paista uunissa 200c n.40min. Voit laittaa puolessavälissä sekaan vielä oliiveja, sekä pinjansiemeniä.
Sekoita kermaviiliin hienonnettu fetajuusto. Anna tekeytyä hetki jääkaapissa. Tarjoile kastike kasvisten ja kanan kanssa.
Se, kun avaa aamulla aikaisin ulko-oven ja ilma on jo lämmin...vastaan tulvahtaa sireenin tuoksu...sydän pakahtuu pienestä onnentunteesta ja askel on kevyt...
Tällaisina aamuina ehtiikin vaikka mitä...
Mä pyörähdin torilla fiilistelemässä kun oli aikaa ennen toisen dösän lähtöä...Tori saa mut aina hyvälle tuulelle!
Mukaan tarttui kaksi rasiaa mansikoita...menee itselle erittäin hyvin karppiaamiaisesta ja työkavereille silkasta hemmottelusta. Kaupasta vielä purkki kermaa... -Eihän mansikat ole mitään ilman kermavaahtoa!
Ai nam! Eihän päivä joka alkaa mansikoilla ja kermavaahdolla voi yksinkertaisesti mennä pieleen!
Töissä sain aivan ihanan kukkakassin...Katsokaa nyt...vielä auringonkeltainen kaiken lisäksi :)
Tästä nämä minun päiväunelmani sitten alkoivat...
Olen jo useamman vuoden asunut nykyisessä kämpässäni, mutta tähän asti en ole jaksanut lainkaan satsata parvekkeeseen...se on ollut tupakkapaikka, ei muuta. Niin pirun likainenkin se on...ja täynnä ämpäreitä...
No nyt on sitten maailmankirjat sekaisin tälläkin saralla...nimittäin aloin haaveilemaan että täksi kesäksi vihdoin laittaisin parvekkeen kuntoon...sellaisia puulaattoja maahan...kiva pikku pöytä ja pari tuolia...Kukkasia...ne kaksi jotka tänään sain, ja monta muuta...Niin, ja yrttejä kanssa :) (mä alan oikeasti huolestuun näistä ajatuksista...tähän mennessä mä olen aina onnistunut tappamaan kaktuksetkin!)
Voi miten mukavaa siinä pöydän ääressä olisikaan juoda aamukahvia loman alkaessa...lueskella kirjaa...huumaantua kukkien tuoksusta...
Aaaw...mä olen täällä ihan fiiliksissä!
No, mutta tylsä osuus ensin...se on siivottava se parveke...
...Kukapa tietää, ehkä jo tulevana viikonloppuna!
