perjantai 16. joulukuuta 2011

Tunnustus jos toinenkin...

Well guys, piiitkästä aikaa jaksan ja ehdin koneelle. Anteeksi moinen hiljaiselo taas. Kaikenlaista on näihin kuluneisiin päiviin mahtunut, joten on tunnustusten aika.  

Haluatteko hyvät vai pahat uutiset ensin?

No, saatte ne hyvät. Eli päivän paras uutinen, joka niin lämmitti mun flunssaista mieltä ja sydänalaa oli, kun selasin teidän päivityksiänne ja löysin Lilan blogissa tunnustuksen minulle. Perusteluina oli vielä ihanasti, että minun jutuistani tulee hyvälle mielelle. Voi Lila, kiitos tuhannesti kauniista sanoista! Valitettavasti mun tietokonenerokkuus tökkii taas tässä kohden, enkä onnistunut liittämään tunnustusta tähän postaukseen. Siispä tunnustus ei lähde tällä kertaa kenellekään. Mutta ihania olette kaikki, ettäs tiedätte!

Tosiaan, viimeiset pari viikkoa ollut taas haipakkaa. Nyt on onneksi duunissakin joulujuhlat onnellisesti vietetty ja ensi viikosta tulee varmaankin aika rento.
No mutta...mitäs sitä panttaamaan...toinen tunnustus tulossa...vi**ttaa että meninkin hehkuttamaan silloin aiemmin...reisillehän tuo meni taas se viime viikonlopun tapaaminen. Ei siis tullut tapaamista, tuli työesteitä. Tieskin kyllä niiden mahdollisuudesta ja ei sille voi mitään, mutta kun tuo yhteydenpito katkesi taas kuin seinään, enkä saanut vastakaikua huuteluilleni. 

Nooh, suurimpaan pettymykseen trinsessa lähtikin sitten viime lauantaina baariin...veti aikamoiset tuubat...koki helvetillisen krapulan sunnuntaina ja tätä seurasi vielä helvetillisempi liskojen yö. Henkisessä krapulassa ja pahalla tuulella mentiin alkuviikko. Rupes itseänikin ahdistamaan, kun ei ole mulle luonteenomaista olla pahantuulinen. Loppuviikkoa kohden alkoi oireiden kirjo lisääntyä ja nyt olen sängynpohjalla seuranani kurkkukipu, lämpöily ja lihassärky. Hampaat ovat olleet jo useamman päivän arat, joten poskionteloissakin taitaa olla elämää. Tämä on kyllä ihan tyypillinen kaava mulle, että ensin on henkistä pahaa oloa ja sen jälkeen tulen fyysisesti kipeäksi.

No mutta joo, olen tosiaan alkuviikon psyykannut itseäni taas vahvaksi, että pystyisin yhä totaalisemmin tekemään sen pesäeron exääni. Kerta toisensa jälkeen hän tuottaa mulle pettymyksiä ja mun on aika hyväksyä ne faktat, että onnellista paria meistä ei koskaan tule siinä määrin, että hän kykenisi vastaamaan myös mun tarpeisiini silloin kun ne eivät mene ihan yksiin hänen tarpeidensa kanssa. Tän kissa-hiiri leikin olisi vihdoin loputtava ja on aika selkeää, ettei hän tule sitä lopettamaan, vaan mun on se vahvuus löydettävä itsestäni. Ja se löytyy vain kun hautaan viimeisenkin toivonrippeen ja laitan rakkaus-tunteet syrjään. Tämä tulee tapahtumaan taas pienissä erissä...yhdestä "kiusauksen voittamisesta" toiseen (hah, kuulostaa ihan mun edesmenneeltä röökilakolta). Well, eilen tuli 1-0 mulle...hän soitti, enkä vastannut. Se on kuulkaas aika tahdonvoimaa vaativa juttu multa. 

Kesälläkö se lie ollut kun aikaisempaa pesäeroa aika menestyksekkäästikin tein ja vissiin täällä vihjasin niistä oivalluksista mitä olin tehnyt...ja mitkä helpottivat mut näkemään tilannetta ulkopuolisen silmin...Silloin en kuitenkaan halunut jakaa näitä oivalluksia tänne...enkä ehkä nytkään syvällisemmin, mutta koska näistä oivalluksista saattaa olla apua jollekin toiselle, avaan niitä hieman: Eli rakas ystäväni kehoitti minua etsimään tietoa narsismista, kun taas kerran kieriskelin pettymyksen suossa. Mä tein työtä käskettyä ja osuin aivan sattumalta erittäin mahtaville sivuille. Tietoa on paljon ja lukeminen ei ollut helppoa. Luin muutaman rivin kerrallaan, sitten oli pakko lopettaa ja pitää taukoa. Itketti, ahdisti, helpotti, vihastutti...kaikkea. Se sivusto kirvoitti sellaisen tunnemylläkän, sillä mä löysin sieltä exäni, aivan täysin. Miltei jokaiseen asiaan, mistä siellä puhuttiin, löysin esimerkkejä ja moni palanen loksahti paikoilleen. Hajanaiset käyttäytymiset, joita olin ihmetellyt ja joilla en ajatellut olevan mitään tekemistä toistensa kanssa, löytyivätkin yhtäkkiä saman otsikon alta. 
Mä olin silloin hetken vahvoilla, mutta annoin taas periksi...Nyt haen siis sitä vahvuutta uudestaan. Luen itse paljon noita tekstejä. Ja kuten niissäkin sanotaan, narsisti ei tule päästämään uhriaan helpolla otteestaan, se on pitkä tie. Ja narsisti ei muutu, vain uhri muuttuu pikku hiljaa. Näin siinä käy, ja se on aika pelottavaa.
Liitän tähän loppuun sivustolla olevan listan narsistin tunnusmerkeistä. Tämä on se, johon itse löysin sata ja yksi esimerkkiä kuluneiden vuosien ajalta. Menkää ihmeessä itse lukemaan lisää TÄÄLTÄ  jos aihe koskettaa.  
Ja voimia kaikille jotka saman asian kanssa painivat!

Narsistien ominaisuuksia

  1. Itsekeskeinen. Hänen tarpeensa ovat kaikkein tärkeimmät.
  2. Ei katumusta virheiden tai väärintekojen jälkeen.
  3. Epäluotettava, kykenemätön sitoutumaan.
  4. Ei piittaa tekojensa seurauksista.
  5. Projisoi vikansa muihin. Kova syyttämään, ei koskaan hänen vikansa.
  6. Omatunto vajavainen tai olematon.
  7. Epäherkkä toisten tarpeille ja tunteille.
  8. Hyvä julkisivu (yksi tai useampia) jolla tehdä vaikutus ja saada valta.
  9. Huono stressinsietokyky. Herkkä suuttumaan ja raivoamaan.
  10. Oikeutettu manipuloimaan ihmisiä täyttääkseen tarpeensa.
  11. Järkiperäistää helposti. Elää järjellä. Vääntää keskustelun omaksi edukseen toisen kustannuksella. Jos joutuu ansaan, jatkaa puhumista, vaihtaa aihetta tai suuttuu.
  12. Piintynyt valehtelu.
  13. Valtava tarve kontrolloida tilanteita, keskusteluja ja muita ihmisiä.
  14. Ei todellisia arvoja. Opportunisti. Arvot vaihtuvat tilanteen mukaan.
  15. Antaa itsestään usein empaattisen ja ymmärtäväisen vaikutelman jotta voisi manipuloida muita.
  16. Vihaisia ja ailahtelevia tunnetiloja.
  17. Käyttää seksiä kontrolloimiseen.
  18. Ei jaa omia ajatuksiaan, motiivejaan eikä tunteitaan.
  19. Kontrolloi keskusteluja. Täytyy sanoa ensimmäinen ja viimeinen sana.
  20. Hyvin hidas antamaan anteeksi. Roikkuu katkeruudessa.
  21. Salainen elämä. Piilottaa rahansa, ystävänsä ja aktiviteettinsa.
  22. Pitää muiden ärsyttämisestä. Pitää kaaoksen ja hajaannuksen luomisesta ilman syytä.
  23. Ailahtelevat tunteet - muuttuu hetkessä mukavasta vihaiseksi ilman merkittävää syytä.
  24. Epäonnistuu usein taloudellisten asioiden hoitamisessa.
  25. Ilmaisee harvoin arvostusta.
  26. Suureellinen. Vakuuttunut siitä että hän tietää enemmän kuin muut ja tekee kaiken oikein.
  27. Ei kykene näkemään omaa osuuttaan suhteessa toisiin ihmisiin. Puolustautuu nuhdeltaessa. Ei koskaan hänen vikansa.
  28. Voi näyttää herkältä ja kyynelehtiä. Tämä on näyttelemistä tai turhautumista mutta ei surua.
  29. Rikkoo ihmisten sydämet tehdäkseen heistä hänessä riippuvia.
  30. Tarvitsee uhkauksia tai painostusta saadakseen muut pysymään lähellään.
  31. Sabotoi kumppania. Haluaa tämän olevan onnellinen vain itsensä kautta. Ei salli kumppanille ulkopuolisia tuttavia eikä kiinnostuksen kohteita.
  32. Hyvin ristiriitainen.
  33. Vakuuttava. Täytyy vakuuttaa muut tulemaan hänen puolelleen.
  34. Kätkee todellisen itsensä. Aina "päällä".
  35. Ystävällinen vain jos saa sinulta sen mitä hän tahtoo.
  36. Hänen on oltava oikeassa, voitettava ja näytettävä hyvältä.
  37. Ilmoittaa, ei keskustele. Kertoo, ei kysy.
  38. Ei puhu avoimesti. Salaiset motiivit.
  39. Kontrolloi muiden rahoja mutta käyttää itse vapaasti.
  40. Jatkuva "Olen OK ja voin hyvin, eikä minun tarvitse kuunnella sinun näkökantojasi tai ajatuksiasi".
  41. Kokee olevansa aina väärinymmärretty.
  42. Tunnet olosi kurjaksi hänen lähellään. Hän kuluttaa sinua.
  43. Ei kuuntele koska ei välitä.
  44. Hänen tunteistaan puhutaan mutta ei kumppanin.
  45. Ei ole kiinnostunut ongelmien ratkaisemisesta.
  46. Erittäin hyvä lukemaan muita, jotta voisi manipuloida heitä. 

Huh, tulipas aikamoista tykitystä...anteeksi...ja ehkä ei nyt ihan sitä "hyvän mielen tekstiä" mistä Lila tunnustuksensa antoi...mutta hei, ei ole elämää ilman mustelmia. Näin uuden vuoden kynnyksellä on taas hyvä piirtää suuntaviivoja siitä, mitä elämältään haluaa, mitä on tehtävä ja mistä luovuttava niiden saavuttamiseksi. Ja surulinen fakta on se, että kun haluan tasapainoisen ja hyvän parisuhteen, sekä perheen, niin hänen kanssaan ei kumpikaan tule toteutumaan. On siis aika vaihtaa suuntaa, vaikka se tekee kipeää.

11 kommenttia:

  1. Sä pystyt siihen! Sä olet varmasti paljon vahvempi kuin uskotkaan. ;)

    VastaaPoista
  2. Pikaista paranemista Pepper! Ja voimia narsistista irtaantumiseen! Minun ex oli narsisti ja nykyinen pomo samaten... ei yhtään sopivia piirteitä nuo narsistin ominaisuudet myöskään esimiehelle, sen voin sanoa.

    VastaaPoista
  3. Kiitos Maria ja Murmeli. Kyllä tässä on vahvistuttu pitkällä matkalla paljon. Tämä on vaikea aihe..monet kolhut on kestettävä ennen kun pystyy näkemään että toisella on ongelma...Ja kun oma rakkaus on kuitenkin ollut niin vahva, osa mussa vieläkin kieltäytyy myöntämästä näitä faktoja ja haluaa uskoa, että kaikki muuttuisi hyväksi.
    Huh, aika pelottava yhdistelmä - esimies ja narsismi :( mutta sopii kuvaan...

    VastaaPoista
  4. Tsemppiä sinne! Noi ei oo helppoja saati yksselitteisiä juttuja, mutta itse ajattelen, että jos toiselle oikeesti merkkaa tosi paljon, niin hää sitten kyllä näyttää sen ja tekee kaikkensa näkemisen ja yhteydenpidon suhteen. Rakkaintaan ei kohtele kuin kuraa.

    Itsekin oon ammoin selittänyt erään tyypin tekemisiä ja tekemättä jättämisiä itselleni parhain päin, mutta jossain vaiheessa piti vaan tajuta, että jos hää tarpeeksi välittäisi, niin ei ottaisi sitä riskiä, että joku vastaamatta / soittamatta jättäminen tms. on se viimeinen kerta. Toki vieläkin pulssi nousee miljoonaan ja perhosparvi lehahtaa alavatsasta kohti palleaa jos herra sattuu soittamaan, mutta enää en ajattele häntä kuin satunnaisesti ja silloinkin tiedostetulla 'aika kultaa muistot' -lämmöllä.

    Henkinen pesäero on siis toteutettavissa, mutta hosumalla se ei suju. Hitaasti hyvä tulee.

    VastaaPoista
  5. no voihan.. tuntuu todella pahalta sun puolesta!
    Sä oot joutunut niin paljon taistelemaan tunteitas vastaan..
    mä niin toivon sulle paljon jaksamisia ja voimia!!

    . pekoni

    VastaaPoista
  6. Kiitos Peksu. Tiedät kanssa tovin läheltä seuranneena, mitä vuoristorataa tää on ollut. Mä laitan kädet kyynärpäitä myöden ristiin, että alkava vuosi olisi todellakin uusi puhdas lehti elämässäni.

    VastaaPoista
  7. Tsemppiä irtautumiseen. Itse tajusin vasta eron jälkeen että eksäni on todennäköisesti persoonallisuushäiriöinen, epävakaa sellainen. Kävi oikeastaan samalla tavalla kuin sulla että netistä yritin etsiä selitystä kaikelle oudolle käytökselle ja palaset alkoivat loksahdella kohdilleen. Luultavasti en olisi pystynyt irroittautumaan hänestä ilman viimeistä tikkiä eli pettämistä, ja senkin jälkeen se on ollut vaikeaa.

    Mutta mäkin tosiaan tajusin (ja olen nyt yrittänyt pitää mielessä) että hänen kanssaan ei ole mahdollista saada tasapainoista suhdetta eli pakko vaan siirtyä eteenpäin. Jännä kyllä miten itselleen selittelee asioita parhain päin kunnes ei enää pysty ja sitten herää huomaamaan että tää tyyppi on onnistunut saamaan sut valtaansa..stay strong!

    VastaaPoista
  8. fcookie, kiitos että jaoit ajatuksiasi ja kokemuksiasi. Voimia myös sinulle!

    VastaaPoista
  9. Pitää mennä kauas, että näkee lähelle. Nää on niin vaikeita asioita. Mutta nyt jätät kaiken paskan taakse ja katsot avoimin mielin tulevaisuuteen! Siellä on varmasti joku, joka sua odottaa. Löydät sen vain. Hyvee Joulua!

    VastaaPoista
  10. Kiitos Martallekin viisaista sanoista :D Ja tosiaan, hyvvöö joolua :D

    VastaaPoista

Mukavaa kun pistäydyit kommetoimassa. Kiitos jo etukäteen ja tulehan toistekin!